Historiikki

 

Perustamisen vaiheita

Syksyllä kaikki on toisin - voisi elokuvan mukaan sanoa Kuhmossa 1974. Teuvo Moilanen kutsui 6.11. kaikki kuhmolaiset suunnistuksen harrastajat, kannattajat ja lajista kiinnostuneet neuvotteluun erikoisseuran perustamiseksi Kuhmoon. Neuvottelun seurauksena päästiin sitten jo päätöksen asteelle kun 18.11.74 metsäteknikko Teuvo Moilanen, opettaja Aila Flöjt, opettaja Urpo Mikkonen, opettaja Mauno Piipponen, opettaja Pekka Kivinen, pankinjohtaja Rabbe Tigerstedt, ulosottoapulainen Pentti Saavinen ja metsäteknikko Jouko Mäkelä allekirjoittivat Kuhmon Peurojen perustamiskirjan. Nimen keksiminen seuralle oli helppo - silloin pitäjän erikoisuus metsäpeura oli tullut asustelemaan itärajan tuntumaan, josta nimi Kuhmon Peurat, samalla saimme peuran sarvista seuramerkkimme symbolin. Olimme Kuhmon Kivan suunnistusjaostossa toimiessa jo pitempään miettineet, että suunnistuksen eteenpäin vieminen olisi helpompaa oman seuran puitteissa kuin suuren yleisseuran jaostona. Kivasta ei lähdetty ovet paukkuen vaan kaikessa sovussa, mukaan saimme erän rastilippuja ja nipun kilpailukortteja, mutta ei yhtään rahaa. Uutinen Kivan suunnistusjaoston lakkauttamisesta oli samana päivänä kuin järjestäytymiskokouskutsu. Kokous oli ala-asteelle 20.11, jossa 15 henkilön voimin päätettiin liittyä SVUL:n Kainuun piirin ja Suomen Suunnistusliiton jäseneksi. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Rabbe Tigerstedt ja hallituksen jäseniksi Aila Flöjt, Pekka Kivinen, Risto Leinonen, Teuvo Moilanen, Urpo Mikkonen (varapj.) ja Pentti Saavinen (siht.).

Alusta alkaen seuramme tavoite on ollut tehdä suunnistusurheilua tunnetuksi paikkakunnalla ja lisätä harrastajien määrää varsinkin nuorten keskuudessa sekä tarjota mielekäs vaihtoehto myös kuntourheilijoille. Nämä periaatteet kirjattiin ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan - pätee vieläkin, vaikka toiminta-ajatusta on myöhemmin muutettu pariinkin kertaan nykyaikaisemmaksi.

Toiminta alkoi voimakkaasti seuraavana vuonna ja kolmessa vuodessa KuPe nousi SSL:n luokittelussa valioseuraksi. Kuten tiedämme suunnistus on perhekeskeistä toimintaa. Monet vanhemmat ovat jaksaneet toimia KuPe:ssa lastensa kasvun aikana. Muun muassa: 1970-luku: Huotarit, Hyytiäiset, Kemppaiset, Kiviset, Mikkoset, Moilaset, Monoset, Purovedet, Sieväset, Tigerstedtit. 1980-luku: Flöjtit, Hutut, Härköset, Jaloset, Karjalaiset, Kilpeläiset, Koivistot, Kolehmaiset, Komulaiset, Kärnät, Piiraiset, Pääköt, Pääkköset, Sirviöt, Vornaset, Väisäset. 1990-luku: Heikkilät, Hyvöset, Innilät, Juntuset, Korhoset, Kärnät, Maliset, Pääkköset, Pölläset, Sundmanit, Tampiot, Vanhalat. Jäikö joku pois? Tämän jälkeen tulevat ne, jotka ovat tulleet mukaan ihan viime vuosina.


Seuraavassa vuosittain tärkeimmät tapahtumat, sattumukset ja tilastojen kertomat luvut.


Vuosi 1975

Ensimmäiset kansalliset suunnistuskilpailut järjestettiin 15.6. Multikankaan maastossa Siikalahti-kodin toimiessa kilpailukeskuksena. Ratamestareina toimivat Teuvo Moilanen ja Aila Flöjt. Osanottajia 19 sarjassa oli yht. 131. Päiväsuunnistuksen piirinmestaruudet ratkottiin Hietaperässä 99 suunnistajan voimin. Ratamestarit Jouko Mäkelä ja Jorma Komulainen. Tiistairastit järjestettiin 11 kertaa osallistujia yht. 281. Pitäjänmestaruuskilpailut saivat myös alkunsa heti ensimmäisenä vuotena - perinne jatkuu nyt seuran mestaruuskilpailuina.

Menestyksestä ensimmäisenä vuonna tuli mainio Aila Flöjtin MM -kultamitalin ansiosta. Se tuli Hyvinkäällä hs-viestissä, jossa Ailan suoritus toisella osuudella oli ratkaiseva. Lisäksi tuli hs SM hopea ja useita SM-pistesijoja. Yhteensä SM-pisteet 25. PSM-mitalit: 2 kultaa. Am-mitalit 16 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 162.

KuPe:n ensimmäinen nuortenleiri järjestettiin Sylväjän koululla. Sillä leirillä Maritta Sieväsen isosiskolta Maija-Leenalta katkesi etuhammas. Suurkisoissa Helsingissä oltiin mukana muiden kuhmolaisen kanssa. Pojat ajelivat aamulla jo kello 6 raitiovaunulla ympäri kaupunkia. Iltapa ei mennytkään enää yhtä hyvin. Kolme suunnistajapoikaa kävi seikkailemassa Linnanmäen
ihmeissä. Pää oli pyörällä, kun majapaikkaan Rudolf Steiner-koululle piti lähteä. Tulomatka oli ollut helppo, kun vuoristorata ja Linnanmäen monet muut häkkyrät näkyivät kauas. Niiden mukaan oli helppo suunnistaa perille. Takaisin lähdettäessäpä ei vastaavia opasteita näkynytkään, eivätkä pojat olleet varmoja mitä tietä olisi pitänyt lähteä eli pojat olivat suoraan sanoen eksyksissä. Sen verran neuvokkaita nämä pojat kuitenkin olivat, etteivät jääneet Linnanmäen portille yöksi ihmettelemään. Kun poliisiauto sattui kohdalle, pojat pyysivät heiltä neuvoa ja loppujen lopuksi tulivat komeasti mustalla maijalla asuntokoulunsa ovelle.

Varoja hankittiin edellä mainittujen kisajärjestelyjen lisäksi joululyhde operaatiolla. Keväällä kylvettiin kauraa Lauttavaaran pellolle, elokuussa niitettiin ja sidottiin lyhteiksi, jotka sitten joulun alla markkinoitiin. Niinpä ensimmäistä toimintakautta voitiin pitää onnistuneena ja erikoisseuran perustamista oikeaan osuneena toimenpiteenä.


Vuosi 1976

Talvella järjestettiin pm-latukisat ratamestarina Teuvo Moilanen. Pakkasta oli lähes -25 astetta. 80 ilmoittautuneesta tuli vain n. 20. Piirijaosto mitätöi Ärjyn tekemän protestin jälkeen kisat ja vaati KuPe:a järjestämään uudet. Seura lähetti lausunnon, ettei uusia kisoja järjestetä. Eihän Ärjyläiset olleet edes tiedustelleet pakkaslukemia. Kesällä oltiin järjestämässä X Kainuun Rastiviikon kahta viimeistä osakilpailua Lentuankosken maastossa. Kaksi ensimmäistä pidettiin Ristijärven Saukkovaaralla. Kiitosta sai maasto ja Heikki Flöjtin ensimmäinen KuPe:lle tekemä kartta. Ratamestareina toimi Aila Flöjt ja Ärjyn Tapio Törmä. Järjestelytkin parantuivat loppua kohden. Vain M63-sarjassa rasti oli piirretty viereiselle kalliolle. Heille viikon yhteistulokseen laskettiin siis kolmen osakilpailun tulos. "Me teimme sen!" huokaisivat kilpailun johtoon kuuluneet tyhjentyneessä kisakeskuksessa lauantai-iltana.
KuPe sai kisasta tuloja alle 10000 mk eli saman suuruisen summan, jonka kunta oli antanut
kartantekoon. Pottiahan oli jakamassa myös Kainuun Ärjy ja Ristijärven Pyry.

Elokuussa järjestettiin leiri Kosken leirikeskuksessa, mukana 37 nuorta ja seuran toimintakilpailuun osallistui 78. Syksyllä aloitettiin myös salivuorotoiminta.

KRV:n osanottajamäärä oli 1333, josta suorituksia kahdessa osakilpailussa oli 2305. Tiistairastit järjestettiin 14 kertaa, suorituksia 546. SM-menestys oli Ailan varassa. SM-pisteitä kertyi nyt 27. PSM-mitalit:1 kulta, 3 hopeaa. Am-mitalit: 9 kultaa, 8 hopeaa ja 8 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa 164.


Vuosi 1977

Kesällä tehtiin ensimmäiset PSM-kisat Paloniemen kartalla Salmen tilan toimiessa kilpailukeskuksena. Ratamestarit Teuvo Moilanen ja Jorma Komulainen. Talossa oli häät ja me metsän reunassa pidettiin kisoja. Lähtölistat käytiin arpomassa huoneen kokoisella tietokoneella Oulun yliopistossa. Osanottajia PSM:ssa oli 508. Lisäksi järjestettiin am-viestit Lauttavaaran pelloilla ratamestarina Aila Flöjt, mukana 50 joukkuetta eli 150 suunnistajaa, sekä am-pitkät matkat Kosken leirikeskuksessa, ratamestarit Tuomo Horsma ja Pentti Saavinen, mukana 38 osallistujaa, tiistairastit pidettiin 17 kertaa, osanottajamäärä kohosi jo 898 suoritukseen.

Jälleen oli MM-kultamitalin vuoro, kun Aila uusi kahden vuoden takaisen tempun Bulgariassa käydyissä hs-kisoissa, hän oli tuomassa Suomen viestikultaa, ollen henkilökohtaisen kisan viides. Seuran SM-pisteet yht. 17. PSM-mitalit: 3 kultaa, 5 hopeaa ja 1 pronssi. Am-mitalit: 27 kultaa, 20 hopeaa ja 16 pronssia. Ratamestarikilpailussa Kainuun paras oli Jouko Mäkelä. Jäsenmäärä kohosi 204:ään. SSL:ta saatiin ensimmäisen kerran karttarahaa, 2000 mk. Mammankaivon maastosta tehtiin opetuskartta. Muutenkin KuPe oli aktiivinen kouluille peruskarttojen hankkimisessa. Valmistauduttiin myös KRV-78 varten ja mentiin kilpailunjohtajakouluun Vuokattiin neljän hallituksen jäsenen voimalla.


Vuosi 1978

Alkukesästä Heikki Kyyrösen innoittamana mentiin ensimmäisen kerran Lieksaan seuraotteluun ja KuPe voitti sen. Siitä alkoi vielä nykyisinkin käyty Lieksa-Nurmes-Kuhmo seuraottelu eli jo 23 kertaa on oteltu vuorotellen kullakin paikkakunnalla. XII Kainuun Rastiviikko järjestettiin yhdessä Puolangan Ryhdin kanssa, kaksi ensimmäistä osakilpailua käytiin Puolangan Aittovaaralla ja loput kaksi Rastin Hotakanvaaralla. Kuhmon ratamestareina toimivat Teuvo Moilanen ja Jorma Komulainen. Lähtöajat arvottiin tietokoneella Kainuun Osuusmeijerillä. Tulokset laskettiin edelleen ihmiskäsin. Torstaina joku käsin laskeneista ei muistanut panna muistinumeroa ja tulokset jouduttiin laskemaan perjantaina uudelleen. Pääsihteerinä toimineella Ailalla ei hermoromahdus ollut kaukana moisen jälkeen. Muuten kisat menivät hyvin. KRV:n henkinen tukija (Kainuun Keskon johtajana myös rahallinen) Matti Flinkkilä oli kutsuvieraana kilpailukeskuksessa ja kannusti meitä kisan jälkeen jatkamaan KRV-työtä Kainuun ja kuhmolaisen nuorison hyväksi. Osanottajia oli 1692 ja suorituksia Kuhmossa 3210. Am-kisoista järjestettiin partio, Kosken leirikeskuksessa Reino Monosen toimiessa ratamestarina, osanottajia 108.

Tiistairasteja 14, osanottajia kertyi 704. Jäsenmäärä 213.

Menestys SM-kisoissa toi 13 pistettä. PSM-mitalit: 5 kultaa, 4 hopeaa, 8 pronssia. Am-mitalit: 19 kultaa, 22 hopeaa ja 20 pronssia. Jukolan ja Venlojen viestiin Kuorevedelle lähdettiin ensimmäisen kerran tavoitteena ratojen ympäripääsy. Riitta Huotari ja Sirpa Purovesi suunnistivat nuoruuden innolla alkuosuudet ja kokenut Aila oli ankkurina. Sippu-Rastin voittajajoukkuetta haastateltiin, ennen kuin Aila pääsi maastoon, eipä siinä enää paljon auttanut vaikka Aila ohittelikin ainakin parikymmentä edellä kulkenutta. Sijoitus 156, 190:stä joukkueesta. Jukola-veljet sijoittuivat sijalle 297. Joukkueita oli 546.

Aila kilpaili viimeistä maajoukkuevuottaan ja suunnisteli kesälläkin vähemmän. KS kirjoitti syksyllä rankilistan julkaisun yhteydessä: "KaSun Eija Kilponen on syrjäyttänyt Aila Flöjtin." Uusi ikäpolvi oli astunut areenalla. Eijasta (nyk. Juntunen) saimme Kuhmoon v.-89 oivallisen vahvistuksen ja nuorisovastaavan.

Nuoria KuPesta osallistui KRV:lle - Arto Haverinen voitti M12-sarjan ja antoi lausunnon haastattelijalle: "Jos ei tule mitään estettä, aion jatkaa urheilemista tosissani." Arto jatkoi urheilemista ja on nyt KaSu:n puheenjohtaja.

Puulaakisuunnistukset otettiin toimintaan mukaan. Samoin Kainuun nuorten seuraottelu, jonka kiertopalkinnon rastikilven Peurat voitti viitenä vuotena peräkkäin suoraan omaksi. Vaikka seuroja oli mukana kuusi, Peurojen hyvän nuorisotoiminnan ansiosta osanottajia saatiin useimpiin sarjoihin, mikä oli voiton takeena.


Vuosi 1979

Flöjteille syntyi Antti-poika, Heikki siirtyi edustamaan Peuroja. Tähän saakka KaSu:a edustanut Heikki oli toiminut kaikissa KuPe:n järjestämissä arvokisoissa valvojana. Ensimmäiset hs-kilpailut järjestettiin Paloniemen kartalla ratamestareina Heikki Flöjt ja Mikko Kanniainen. Kyseessä oli am -hiihtosuunnistus ja viestit. Osanottajia kahtena päivänä yht. 184. Tiistairastit 15 kertaa, osanottajia 893.

Hs SM-kisoissa kultaa suunnisti Maritta Sievänen N-14 sarjassa, SM-pronssi tuli Maritalle päiväsuunnistuksessa. SM-pisteitä tuli laajemmalla rintamalla kuin koskaan ja ne oli yhteensä 31. Myös PSM- ja am-mitalitili karttui suureksi, ollen PSM: 8 kultaa, 3 hopeaa, 6 pronssia. Am-mitalit: 40 kultaa, 33 hopeaa ja 22 pronssia. Jäsenmäärä oli 197.

Syksyllä palkittiin piirin parhaina suunnistajina SuRa:n miesjoukkue, Eija Kilponen ja nuorista Maritta Sievänen ja Anssi Karjalainen. Vuoden vaihteessa Kainuun rankilistan kärkeen noussut Mikko Kanniainen lähti viideksitoista vuodeksi edustamaan Suomussalmen Rastia.

Tähän väliin sopinee oikea suunnistuskasku: Hiihtosuunnistuksen kaksinkertainen maailmanmestari Aila Flöjt edusti takavuosina Kuhmon Kivaa ja hänen suunnistajanakin tunnettu miehensä Heikki Flöjt Kainuun Ärjyä. Kuhmolainen pikkutyttö lienee ollut Ailan oppilaita koulussa luki lehdestä tuloksia ja ihmetteli: "Eikö olekin äiti hassua, että Aila on kiva, mutta Heikki on ärjy?" (Suunnistaja 3/1979)


Vuosi 1980

Am-viestit järjestettiin toukokuussa Ruunakankaan maastossa Teuvo Jalosen toimiessa ratamestarina. Osanottajia oli 170. Elokuun lopulla oli vuorossa PSM-yösuunnistus Multikankaalla, ratamestareina toimivat Heikki Flöjt ja Tuomo Horsma, osanottajia kertyi 111. Kartan mittakaava olikin vähän virheellinen, mutta kilpailijoista vain ikämies Ensio Salomaa huomasi sen (15000 olikin 13500???). Tuomo Horsma suunnitteli ratoja myöhemmin Taivalkosken Kuohun riveissä. Mm. juhannus-kansalliset Taivalkosken Metsäkylässä. Edeten myös kunnallispoliitikoksi kotipaikkakunnallaan. Tiistairastit järjestettiin 15 kertaa, osanottajia 782.

SM-pronssia hiihtosuunnisti Maritta Sievänen N-16, SM-pisteet yht. 10. PSM-mitalit: 7 kultaa ja 3 hopeaa. Am-mitalit 42 kultaa, 17 hopeaa ja 16 pronssia. Jäsenmäärä 208.

SSL:n ratamestarikilpailuissa oli Mäkelän Jouko sijoittunut Kainuun kärkipäähän. Hän oli erittäin hyvä ratojen suunnittelija. Joskus me etsimme Joukon maastoon viemiä rasteja vääristä notkoista. Jouko toimi KuPe:n tilintarkastajana parikymmentä vuotta, ennen siirtymistään eläkepäivillä Kajaaniin.

Yösuunnistuksesta tuli mieleen KuPe:n tyttöjen yöharjoitus. Tytöt ottavat suuntaa reitinvalintaa auttavalle tielle ja lähtevät kulkemaan maastossa ja toteavat: mutta eihän tässä pitäisi olla oja, hyppäävät kuitenkin ojan yli ja tulivat tielle. Tien varren pusikko oli peittänyt näkyvyyden.


Vuosi 1981

Kesän alussa olimme järjestämässä monimaaottelua Vuokatissa. KuPe:n tehtävänä oli maalin toiminnat. Pääjärjestelyvastuu oli SVUL:n Kainuun piirin suunnistusjaostolla. Loppukesällä järjestimme sitten kalottiottelun Ristelissä. Ratamestari oli Heikki Flöjt, apunaan Tuomo Horsma ja Reino Mononen. Suorituksia 218. Ailan norjalaisystävä kyseli kisan jälkeen majoituspaikkana toimineen Piilolan koulun ruokalassa: Miten teillä voi olla noin paljon ammattitaitoisia nuoria toimitsijoita? Kaikki junioritkin olivat silloin töissä.

Kilpailun toimitsijatehtävät ovat hyvää valmennusta myös kilpailijana kehittymiseen. Sitä paitsi aina tarvitaan väkeä järjestelyihin. On myös kohteliasta, etteivät omat kilpaile kotikenttäedulla.

Kalotin jälkeen järjestimme jo am-päiväsuunnistusta Rastin maastossa. Ratamestarina Teuvo Moilanen, osanottajia 177. Silloin am-kisat oli suosittuja, miesten pääsarjassa kilpaili peräti 28 suunnistajaa. Tiistairastit 13 kertaa, osanotot 429. Jäsenmäärä nousi 229:ään henkilöön.

SM-mitalin toi Teuvo Moilanen H50 hs-kisassa hopeisena. SM-pisteet yht. 19. PSM-mitalit: 6 kultaa, 5 hopeaa ja 3 pronssia. Am-mitalit: 30 kultaa, 23 hopeaa ja 15 pronssia.


Vuosi 1982

Talvella oli vuoro järjestää ensimmäiset hiihtosuunnistuksen PSM-kisat Koskenmäellä. Pakkanen uhkasi niitäkin kisoja. Aila ja Marja-Leena Virnes nukkuivat koulun luokassa ja vastailivat jo kello 4.30 lähtien puhelimeen kyselijöille. Ratamestarina toimi, kukas muu kuin, Heikki F. Radat ja urat olivat OK, mutta violetti ratapainatusväri petti! Ei näkynyt kartassa. Viesteissä ei ollut karttaan merkitty maalia, vaan viimeiseltä rastilta oli maastossa viitoitus. Siitä OuSu teki protestin, jota ei hyväksytty. Henkilökohtaiseen kisaan osallistui 364 ja viesteihin 265 kilpailijaa. Sama maasto oli myös am-hiihtosuunnistusten paikkana huhtikuussa, henkilökohtaiseen osallistui 97 ja viesteihin 81. Seuraottelun Kuhmo - Lieksa - Nurmes kävimme pitämässä karttatilanteesta johtuen Vuokatissa. Osanottajia 126. XVI Kainuun Rastiviikkoa järjestettiin jälleen Puolangan Ryhdin kanssa. Puolanka aloitti kisat Väyrylän kylän Honkavaaralla ja loput kaksi pidettiin edellisen vuoden kalottiottelun kartalla Ristelin Matala-ahossa. Ratamestari Heikki Flöjt apulaisinaan Teuvo Jalonen ja Reino Mononen. Ensimmäistä kertaa KRV:llä oli muksula ja itsepalveluperiaatteella toimiva leirintäalue Reservinupseerien majalla, jonka hoitivat kahdestaan Sieväsen Kerttu ja Ilmari. Ristelin talosta kotoisin oleva valtakunnallisestikin tunnettu valokuvaaja Jorma Komulainen häpesi lainapeitteistä koottuja kilpailukeskuksen rakennelmia. Olimme pikaisesti kyhänneet ATK-miesten toivomuksesta matkailuvanunkin päälle auringonpaisteen suojaksi lainapeitekatoksen. Siitäpä se rakennelmienkin kehittäminen alkoi. Tälle rastiviikolle kunta antoi ensimmäisen kerran palkallista väkeä, 3 henkilöä työllistämistuella. Pekka Oksala oli ensikertaa KRV:n kuuluttajana ja sai kiitosta tunnelman luojana. Osanottajamäärä oli 2185 ja Kuhmon kilpailujen suoritukset yhteensä 3870. Vuodesta tuli kisajärjestelyjen osalta ennätyksellinen, kun tiistairastejakin järjestettiin 17 kertaa ja osanotot ylittivät ensi kertaa tuhannen rajan eli olivat 1019.

Venlojen viestissä Sieväsen Maritta juoksi avausosuudella kaikkien aikojen parhaan KuPe:n naisten sijoituksen. Hän tuli vain 1 min 15 s keulasta jääneenä ja oli 19. Eija Heikkinen ja Birgi Huotari jatkoivat ja kokonaistulos tulos oli 105. Taitaa olla paras saavutus vieläkin. Siinäpä haastetta teille nuorille.

SM-menestys hiipui 8 pisteeseen. PSM-mitalit: 1 kulta, 2 hopeaa ja 1 pronssi. Am-mitalit: 23 kultaa, 22 hopeaa ja 17 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 214.


Vuosi 1983

Toukokuun lopulla järjestettiin Ristelin maastossa am-partiokisat, ratamestarina Heikki, osanottajia oli 110. Sää oli sateinen ja maasto raskas. Kisat olivat ohi, mutta yksi D16- sarjan partion jäsen ei ollut tullut maastosta. Niin sitä etsittiin Noposen Arjaa. Poliisitkin ehdittiin kutsua paikalle. Juuri ennen helikopterin hälyttämistä Sirviön Eija ja Eero toivat erittäin palelluksissa olevan Arjan autolla Matala-ahon pihaan. Kylläpä helpotti! Tiistairastit järjestettiin 15 kertaa, osanottoja 841. Jäsenmäärä 229.

SM-mitaleita tuli 2 pronssia, hiihtosuunnistuksessa Aila, D35 ja hs-viestissä H18 pojat: Arto Haverinen, Reijo Huotari ja Anssi Karjalainen. SM-pisteet yht. 24. PSM-mitalit: 5 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia. Am-mitalit: 31 kultaa, 22 hopeaa ja 9 pronssia.

Nuoret tytöt patikoivat 20 hengen voimalla Tuupalan koululta Rastinkylän takamaastoihin Kärnän Sepon majalle. Näkivät sillä reissulla aidon karhun jäljen. Aloitettiin myös syysvaellukset. Ensimmäinen suuntautui Vuokatin vaaroille. KuPe:lle hankittiin pöytäviiri, joista ensimmäinen luovutettiin Ailalle SM-pronssin kunniaksi.

Liikuntaseminaarissa KuPe:n Rabbe Tigerstedt kaipasi seurojen toimintaan enemmän liikkeenjohdollista ajattelua ja suunnittelua. Vuoden lopulla kunnan budjettikokouksessa kiisteltiin annetaanko seuraavan rastiviikon kartan valmistukseen rahaa. Vasemmiston Antero Kinnunen vastusti tiukasti. Muista puolueista tuli kannatusta. Neuvottelujen lopuksi keskustan Martti Heikura ehdotti Kinnuselle: Jos vedät esityksesi pois, kumarran sinulle syvään. KuPe sai 25000 mk ja Heikura kumarsi.


Vuosi 1984

Kesän alussa järjestettiin am-viestit Mäntymäen kartalla, Jämäksen ampumaradan toimiessa kisakeskuksena. Heikin radoille kirmaisi 65 joukkuetta, eli 195 suunnistajaa. Elokuussa samalla kartalla, mutta res.ups.majalta lähtien pidettiin am-yökisat, Jalosen Teuvon toimiessa ratamestarina, osanottajia oli 44. Tiistairastit 16 kertaa, keräsi 861 osanottajaa. Jäsenmäärä oli 262. Aila saavutti SM-hopeamitalin D35-sarjan hs-kisassa ja 4. sijan yösuunnistuksessa, jääden 1 sek. päähän mitalista. SM-pisteet 8. PSM-mitalit: 3 kultaa, 3 hopeaa, 6 pronssia. Am-mitalit: 33 kultaa, 28 hopeaa ja 12 pronssia.

Nuoria oli mukana runsaasti, eli 100. Salivuorotkin piti järjestää ikäryhmittäin. Ohjaajina toimivat Marjut Piirainen, Seija Piirainen, Eeva Väisänen, Pirjo Komulainen, Reijo Huotari ja Martti Pääkkö Ailan johdolla. KuPe sai SSL:lta seurakonsultin, Mikko Heikkilän ohjaamaan seuran toiminnan kehittämistä. Kehittämisryhmä kokoontui 5 kertaa, joissa kolme kertaa oli mukana konsultti. Ryhmä suunnitteli seuran toiminnan päämäärät vuosiksi 1985-1988. Toiminta-ajatukseksi määriteltiin: "Seuran tarkoituksena on luoda paikkakunnalle olosuhteet suunnistuksen myönteiselle kehittymiselle sekä ohjata eri ikäryhmät suunnistuksen avulla terveiden elämäntapojen piiriin".

KUPEN KURIIRI alkoi ilmestyä Ailan toimittamana säännöllisesti. Jo tätä ennen oli tiedotettu pienempi muotoisilla tiedotteilla ja pari kertaa Kuhmolaisen liitteenä olevalla suunnistussivulla seuran toiminnasta. Lehden nimen ja kannen nimiön keksi Heikki Flöjt.

Syksyn 10-vuotisjuhlakokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi tuli Sakari Kolehmainen. Rabbe oli luotsannut seuraa ensimmäiset kymmenen vuotta. Kokouksessa muistettiin seuraa SYP:n 2000 mk:n ja Kuhmon Urheilun Tuen 1000 mk:n lahjoituksin.


Vuosi 1985

Talvella järjestettiin am-hiihtosuunnistus Jämäksen maastossa. Ratamestariapuna Heikillä oli Arto Haverinen, osanottajia oli 69, seuraavan päivän viestit jäivät pakkasen takia hiihtämättä. Kesällä oli vuorossa taas PSM-kisojen järjestäminen. Ne pidettiin Riijennivalla, ratamestareina Reino Mononen henkilökohtaisessa ja Jorma Komulainen viesteissä. Osanottajia oli runsaasti 1. pnä 578 ja viesteissä 432. Tiistairastit pidettiin 17 kertaa, osanottajia 909. SM-pronssin toi hs-viestijoukkue H20-sarjassa. Reijo Huotari, Arto Haverinen ja Anssi Karjalainen uusivat kahden vuoden takaisen sijoituksen. SM-pisteet olivat 9. PSM-mitalit: 1 kulta, ja 2 hopeaa. Am-mitalit: 22 kultaa, 17 hopeaa, 11 pronssia. Jäsen määrä ylitti ensi kertaa yli kolmen sadan eli 309. Piiraisen Seija myi SSL:n suunnistusarpoja. Osti niitä itsekin ja voitti viikon Havaijin matkan. Iloitsimme ja olimme vähän kateellisiakin.


Vuosi 1986

Kisajärjestelyt aloitettiin am-latukisan merkeissä kevätlumilla Kuikkalammen maastossa, Heikin laduilla. Kilpailukeskuksena urheilukeskus, vaikka lähtö ja maali jouduttiin viemään syrjemmälle maastoon. Osanottajia 75. Am-päiväsuunnistus Teuvo Jalosen radoilla Riijennivalla keräsi 174 osanottajaa. Tiistairastit järjestettiin 15 kertaa, osanottajia oli 797. Jäsenmäärä kohosi 349:ään.

SM-tasolla jäätiin ensikertaa ilman mitali- ja pistesijoja. PSM-mitalit: 1 kulta, 2 hopeaa ja 3 pronssia. Am-mitalit: 32 kultaa, 21 hopeaa ja 9 pronssia. Kainuun piirin ratamestarikilpailun kärki oli KuPe:sta 1. Teuvo Jalonen
2. Jouko Mäkelä, kuudesta yrittäjästä.

Kesällä oli Nuorten suurkisat Lahdessa ja Kuhmosta oli yhteensä 200 nuorta mukana. Komea oli näky, kun porukka kokoontui katselmukseen vene- ja vapaa-aikanäyttelyn yhteydessä. KuPe:lla oli myös osasto Kontion koulun sisätiloissa. Kisoissa KuPe:sta oli suurin osanotto suunnistusseuroista eli 65 osanottajaa. Siellä kilpailtiin ensimmäinen kerta Nuorten Jukolassa. Kati Huttu, Toni Härkönen, Sari Väisänen, Riikka Piirainen, Svante Kärkkäinen, Susanna Pääkkönen ja Jorma Piirainen pinkoivat sijaluvulle 125 ja II joukkue oli 181.

Syksyllä seuran puheenjohtaja Sakari Kolehmaisella oli kunnia vastaanottaa VUODEN SEURA -pokaali Vuokatissa. SSL:n liittohallituksen kokoontuessa siellä. Ote pöytäkirjasta: "Ensimmäiseksi vuoden suunnistusseuraksi liittohallitus on valinnut seuran, joka esimerkillisellä tavalla on tehnyt työtä lajin hyväksi. Seura on luonut hyvät suhteet kuntaan ja näin varmistanut lajin kehittämisen perusedellytykset. Seura on ollut edelläkävijä suunnistuksen viemisessä keskeiseksi osaksi oman kuntansa koululiikuntaa. Seura on jo nyt hoitanut opetuskarttojen valmistamisen liiton lähivuosien tavoitteiden tasolle. Seura on ratkaisevalla panoksellaan vaikuttanut Kainuun Rastiviikon jatkuvuuteen ja kehitykseen. Seura pystyi saamaan mukaan SVUL:n Nuorten Suurkisoihin Lahteen enemmän innostuneita nuoria, kuin mikään muu seura, huolimatta varsin suuresta etäisyydestä kisapaikalle. Tämä Vuoden Suunnistusseura on Kuhmon Peurat".


Vuosi 1987

Taas valmisteltiin Rastiviikkoa. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun järjestimme koko viikon Kuhmossa. Paikka oli Tulikangas. Kaupunki palkkasi työllisyysvaroin toimistosihteerin Marja-Leena Virneksen. Lisäksi päätoiminen kilpailunjohtaja Aila Flöjt sai palkkaa kunnalta 5 kuukauden ajalta. Ratamestareina toimivat Heikki Flöjt, Teuvo Jalonen, Reino Mononen ja Jorma Komulainen. Jormalla oli lasten radat, niinpä hän rastipukkeja rakentaessaan käytti mittana tyttärensä Leenan (10 v) leimauskorkeutta. XXI Kainuun Rastiviikolle osallistui 3660 suunnistajaa, neljän osakilpailun suoritukset oli 13715. Rastiviikon jälkeen järjestettiin am-pitkät matkat samassa maastossa, osanottajia 66. Radat Heikin. Vuoden tiistairastit 14, osanottajia 801. Lisäksi olimme järjestämässä TVL:n Kainuun piirin mestaruussuunnistusta Petäjänimessä, kilpailijoita oli 61. SM-pisteitä kertyi vain 2. Ailan 5. sija hs:n D40-sarjassa. PSM-mitalit: 3 kultaa, 1 hopea, 2 pronssia. Am-mitalit: 32 kultaa, 22 hopeaa ja 13 pronssia. Jäsenmäärä oli 352.

Vuosikokouksessa Aila Flöjt valittiin seuran puheenjohtajaksi, Sakari Kolehmainen hoiti tehtävää 3 vuotta.


Vuosi 1988

PSM-yö järjestettiin Lentiiran Petäjäniemessä. Heikki ratamestarina. Ilmoittautuneita kisaan oli 123, joista 97 oli mukana. Alkukesästä järjestettyyn am-partiokilpailuun Jousijärven kartalla Katajavaarassa osallistui 131 suunnistajaa. Ratamestarivuorossa Teuvo Jalonen. Tiistairastit 19 kertaa, osanottajia 1009. SM-pronssimitalin toi Aila D40-sarjan hs:ssa. Pisteet 4. PSM-mitalit: 3 kultaa. Am-mitalit: 29 kultaa, 20 hopeaa ja 20 pronssia. Jäsenmäärä oli 337.

Hiihtosuunnistusuransa aloitti Flöjtin Antti tokaluokkalaisena Lapin Lumirasteilla Rovaniemellä, hän kiersi H12-sarjan rataa ja kauan, mutta ei ollut moksiskaan maaliin päästessään. Antti oli jo edellisenä kesänä oravapolulla opetellut mustikoiden syömistä ja rastileimausta.

Seura hankki matkailuvaunun toimitsijatilaksi ja samalla vuokrasi sitä jäsenistölle. KuPeferiksi ristitty vaunu palveli hyvin kymmenisen vuotta ennen kuin siihen tuli kosteusvaurio.

Oltiin SSL:n järjestämässä SEURAJOHTAJA -koulutuksessa Vuokatissa viikonvaihde huhtikuussa ja toinen marraskuussa, 9 hengen voimalla. Seuran oma mitali otettiin käyttöön mestaruuskilpailujen palkintona. Kolehmaisen perhe retkeili Italian 3-päiväisellä suunnistusviikolla Trenton maakunnassa.


Vuosi 1989

Viidestoista toimintavuosi kulki vanhoja latujaan. Am-kisoista järjestettiin yökisa Koskella, ratamestari Teuvo Jalonen, osallistujia oli 27 ja POK-viestit Tulikankaalla, ratamestarina Jorma Komulainen. Mukana 25 joukkuetta eli 75 nuorta suunnistajaa. Tiistairastit 16 kertaa, osallistujia 882. Jäsenmäärä kohosi 360:een. SM-pisteitä ei tullut. PSM-mitalit olivat: 1 kulta, 3 hopeaa, 1 pronssi. Am-mitalit: 27 kultaa, 27 hopeaa ja 11 pronssia.

KuPe:hin siirtyivät Juntuset, Eija Kasu:sta ja Eero RasHy:stä. Vuosikokouksessa jaettiin ansiomerkkejä kauan mukana olleille. SSL:n hopeinen am: Heikki Flöjt, Rabbe Tigerstedt ja Pentti Saavinen. Aila oli saanut vastaavan merkin jo piiriparlamentissa. Pronssimerkit: Anja Härkönen, Teuvo Jalonen, Jorma Komulainen, Reino Mononen ja Seija Piirainen. Tunnustusmerkit: Pentti Härkönen, Kauko Kilpeläinen, Sakari Kolehmainen, Marja-Leena Piirainen, Vesa Piirainen, Ari Pääkkönen, Eero Sirviö ja Eeva Väisänen.


Vuosi 1990

Helmikuun alussa järjestettiin suuret hs-kisat, kyseessä oli MM-katsastus ja kansalliset. Paikka Sylväjällä. Heikki oli taas uurastanut vaikeaan maastoon radat. Ilmoittautuneita kisaan oli 433, joista I päivään eli katsastukseen osallistui 365 ja II päivään 236. Keväällä samassa maastossa oli sitten hs:n am-kisat, henkilökohtaiseen osallistui 84 ja viestiin 42. Tiistairasti 14 kertaa ja 609 osallistumista. Vappurastit järjesti Pentti Härkönen ensi kerran valokuvasuunnistuksena, se sai hyvän vastaanoton 123 osallistujan voimalla.

SM-kisamenestys jäi taas laihaksi (0 pistettä). PSM-mitalit: 3 hopeaa ja 2 pronssia. Am-mitalit: 34 kultaa, 32 hopeaa ja 23 pronssia. Jäsenmäärä oli 384.

Toukokuussa naulattiin Kuhmon Peuroille oma lippu. Lipun vihki käyttöönsä Rabbe Tigerstedt. Hankinta liittyi SVUL:n juhlavuoden tapahtumiin. Nyt sitten ei ole enää koko SVUL:a. SVUL:n Nuorten Suurkisoihin Helsinkiin matkasi kesäkuussa 43 kupelaista.

Lainaan seuraavaksi lausahduksia KuPe:n Kuriirista: Eräs pieni suunnistajanalku, joka oli eksynyt hieman, kommentoi kysyttäessä eksymistään tokaisemalla: "Tuntuipa ihanalta eksyä!" Malisen Suvi (8v) tuumasi maalissa oravapolkukisan jälkeen selviydyttyään RR-radalta: "Kylläpä olitte tehneet tänään meille rapaisen raan". Lieksan kansallisissa Susanna Pääkkönen juoksi maalia kohti ja kiristi heti vauhtia, kun kuuli kannustuksen. Maalin tulon jälkeen hän totesi: "Sinun olisi pitänyt tulla huutamaan viimeiselle rastille, jotta olisin älynnyt juosta eläimellisesti maaliin, nyt hävisin muutaman sekunnin toiseksi tulleelle!" Seuraottelussa Lieksassa oli oravapolulla aloittaneita ensi kertaa mukana. Piiraisen Päivi totesi pesusankkojen keskellä: "Olisipa nyt hierova suihku!"


Vuosi 1991

Kesän alussa järjestettiin POK-kisa Riikinahossa, ratamestari Jorma Komulainen. Osanottajia oli 73. Elokuussa oli vuorossa am-päiväsuunnistus Lautasvaaralla, ratamestarina Eija Juntunen, kilpailijoita taas runsaasti eli 181. Tiistairastit 15 kertaa, keräsi 803 osanottajaa. Jäsenmäärä vuoden lopussa 412.

SM-pisteissä tuli kolmas perättäinen nollavuosi. PSM-mitalit: 2 kultaa ja 1 pronssi. Am-mitalit: 33 kultaa, 31 hopeaa ja 22 pronssia.

Peuroille hankittiin Hyundai 386-tietokone, jota aluksi pääsi käyttämään tulevan KRV:n toimistosihteeri Birgitta Leinonen.

Aila valittiin SSL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaksi vuotta kestäneelle kaudelle. Kun Ailaa oli pyydetty tehtävään ehdolle, oli hänellä ollut muita suunnitelmia. Mietittyään asiaa tarkemmin hän muutti suunnitelmia. On nimittäin niin, ettei meidän asioita aja muut kuin me itse, niinpä hän meni mukaan valtakunnalliselle aitopaikalle. Kieltäydyttyään jatkokausista seuraajaksi tuli vuorineuvos Timo Peltola. Aila oli jo sitä ennen toiminut liittovaltuustossa ja Valtion Urheiluneuvostossa sekä lukemattomissa muissa luottamustehtävissä kunta- piiri- ja läänitasolla.

Leena Härkönen päätti kuusi vuotta kestäneen kauden KUPEN KURIIRIN toimittajana, "kirjoituskoneen kuljettajana" kuten hän itse sanoi ja Minna Karjalainen aloitti tehtävässä.


Vuosi 1992

XXVI Kainuun Rastiviikko järjestettiin Tuhkasärkillä. Ratatyöt Heikki Flöjt, Eero Juntunen, Teuvo Jalonen ja Jorma Komulainen. Kilpailijoita oli 14 eri maasta yhteensä 3884, joista 126 ulkomaalaisia. Koko viikon suoritukset 14358. Kisat sujuivat hyvin, ensimmäisen päivän yhdestä teknisestä virheestä huolimatta. Kilpailun johtaja Aila kertoo: "Oli hienoa tehdä sitä viikkoa. Yksi johtajakokemukseni huippuhetki oli kisan aloituspäivä. Kaikki sujui hienosti. Samana päivänä kuitenkin koin siihenastisen johtajaurani vaativimman tehtävän, kun selvittelin tiedonnälkäisille lehtimiehille miesten pääsarjan rastivirhettä. Sain kantapään kautta rautaisannoksen viestintäkoulutusta muun muassa, miten tiedottajien kautta yksi pieni painovirhe voi luoda yleisölle kuvan koko rastiviikon epäonnistumisesta. Viestintä kaikkiaan on erittäin tärkeä osa-alue kisoissa."

Am-kisoista järjestettiin elokuussa yösuunnistus. KRV-maastossa sateisissa oloissa suunnisti 43 kilpailijaa Heikin radoilla. Tiistairastit nimettiin peurarasteiksi ja järjestettiin 15 kertaa, 474 suunnistajaa osallistui.

SM-pisteet 3. PSM-mitalit 3 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi. Am-mitalit: 30 kultaa, 29 hopeaa, 18 pronssia. Jäsenmäärä kohosi rastiviikon ansiosta ennätyksellisesti 430:een.

Kesällä saimme ripustaa hiihtosauvoista ja rastilipuista kunniakujan, kun Minna Väkeväinen ja Anssi Karjalainen viettivät häitään Lentiirassa. Hiihtosuunnistusrintamaa vahvistamaan syksyllä siirtyi seuraan Pasi Jokelainen. Seuranmestaruudet ratkottiin 18.10. hiihtokeskuksessa - 5 cm:n ensilumen peittäessä maan. Vuoden lopussa vuokrattiin toimitilat Kuhmon Yrityssampo Oy:ltä Kainuuntie 88:sta tutummin "kasikasi".


Vuosi 1993

POK-viestit järjestettiin Kanninvaaran kartalla Jorma Komulaisen toimiessa ratamestarina, osanottajia oli yht. 78. Am-päiväsuunnistus Kuivatun Kivijärven kartalla Teuvo Jalosen radoilla keräsi 138 ja viestit 75 osanottajaa. Peurarastit järjestettiin 19 kertaa, joihin ennätysosanotto eli 1182.

SM-pronssin toi Aila hiihtosuunnistuksessa, nyt sarja oli D45, lisäksi nuoret toivat pistesijoja, mm. Ville Kolehmainen H18-sarjassa 5. kesällä. SM-pisteet yhteensä 19. PSM-mitalit: 2 kultaa, 5 hopeaa, 1 pronssi. Am-mitalit: 41 kultaa, 34 hopeaa ja 21 pronssia. Jäsenmäärä oli 403.

SVUL:n lakattua piireistä tuli alueita eli pm muuttui am:ksi. Lasse Köngäs siirtyi KuPe:en hs-vahvistukseksi. Vastaavasti Eero Juntunen siirtyi KuPe:sta Rasti-Hyryyn. Vornaset muuttivat Kajaaniin.


Vuosi 1994

Am-latusuunnistus järjestettiin Nivalla, ratamestari Heikki Flöjt, osallistujia 47. Joulukuun kansallisia hs-kisoja kiusasi pakkanen, lauantai jouduttiin peruuttamaan ja sunnuntaina Heikin radoille jäi 196 osallistujaa. Kisat oli Nivalla. Peurarastit 20 kertaa, osallistuneita 1039. Kiintorastiverkosto valmistui Jyrkänkoskelle.

SM-kisoissa rynnistivät nuoret. Kultaa tuli H16-hs.viestissä: Antti Flöjt, Ilkka Pääkkönen ja Miko Härkönen. Miko toi myös SM-hopean hs-normaalimatkalla. SM-pisteet yhteensä 39,5. PSM-mitalit: 3 kultaa, 6 hopeaa, 6 pronssia. Am-mitalit olivat 51 kultaa, 25 hopeaa ja 32 pronssia, vuoden am-mitalit yhteensä 108 mitalia. Jäsenmäärä oli 359.

Peurojen nuorisotyö sai kiitosta, kun toukokuussa Suunnistusliitto myönsi Sinettiseura-tunnuksen. Miko Härkönen valittiin Kuhmon kaupungin vuoden urheilijaksi. Vuoden lopussa Ville Kolehmainen siirtyi Kalevan Rastiin. Teuvo Moilanen palasi KuPe:en Rasti-Hyrystä 10 vuoden jälkeen.

Ailan seitsemän vuotta kestänyt puheenjohtajuus siirtyi Pentti Härköselle seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.


Vuosi 1995

Kisajärjestelyt aloitettiin am-hiihtosuunnistuksilla Nivalla keväthangilla. Osallistuneita henkilökohtaiseen ja viestiin oli yht. 114. Joulukuussa 2-päiväiset kansalliset hs-kisat Jämäksessä keräsi yht. 357 suunnistajaa. Heikki oli taas toiminut ratamestarina. Peurarastit järjestettiin 19 kertaa, osallistuneita 575.

SM-kultakanta jatkui hs-kisoissa, kun Mari-Anna Korhonen toi D16-sarjan kultaa, hopeaa toi Antti Flöjt H16-sarjassa samoissa kisoissa. Antti hiihti vain toinen piilolinssi silmässä, kun toinen oli aamulla hotellissa haljennut. Taisi auttaa keskittymään ja lisätä tarkkuutta. Viestipronssin toivat D16 tytöt: Annastiina Vanhala, Tiina Tampio ja Mari-Anna Korhonen. Muutenkin menestystä tuli laajemmalla rintamalla kuin aiemmin, eli SM-pisteitä saimme yhteensä 45. PSM-mitalit: 6 kultaa, 8 hopeaa ja 6 pronssia. Am-mitalit: 56 kultaa, 27 hopeaa ja 17 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 307.

Kesällä Pertti Koivisto lupautui KRV'97 kilpailun johtajaksi. Marras-joulukuun vaihteen Äkäslompolon ensi lumen leiristä oli tullut perinne. Esko Tikkinen siellä odottaa kupelaisia.

Vuosikokouksessa vahvistettiin seuran sääntöjen muutos. SVUL:n ja SVUL:n Kainuun piirin lakkautusten myötä säännöistä poistettiin SVUL:a koskevat kohdat ja siirryttiin kahden vuosikokouksen systeemiin, jossa marraskuussa pidettävä syyskokous ratkaisee henkilövalinnat ja toimintasuunnitelmat, maaliskuun kevätkokous käsittelee tiliasiat ja toimintakertomuksen. Johtokunnasta tuli hallitus ja tilikausi muutettiin kalenterivuodeksi. Minna Karjalainen päätti neljä vuotta kestäneen kauden KUPEN KURIIRIN toimittajana - työtä jatkamaan ryhtyi Virpi Komulainen vuodeksi eteenpäin.


Vuosi 1996

Vuoden alussa KuPe:lle hankittiin Ockelbo 5000-moottorikelkka. Elisa Meriläinen aloitti KRV'97 pääsihteerin tehtävät vapaa-aikatoimiston yhteydessä. Kesällä järjestettiin am-päiväsuunnistus ja viestit Lontanlammella Teuvo Jalosen toimiessa ratamestarina. Henkilökohtaiseen osallistui 123 ja viesteihin 57 suunnistajaa.

Joulukuussa järjestettiin perinteiset 2-päiväiset kansalliset hs-kisat, joista 1. päivä oli testikisa MM-katsastukseen. Paikka oli Hietaperässä ja radat Heikin. Osallistumiset yht. 460. Peurarasteja järjestettiin 21 kertaa, osallistumisia 674.

Tälle vuodelle sattui KuPe:n historian paras SM-menestys. Mitaleita tuli 6 kpl. Kultaa H65 Teuvo Moilanen, hopeaa 3 kpl: D16 Mari-Anna Korhonen, H16 Ilkka Pääkkönen, D16-viesti: M-A. Korhonen, A. Vanhala ja T. Tampio. Pronssia H18-viesti: A. Flöjt, I. Pääkkönen ja M. Härkönen, nämä kaikki hiihtosuunnistuksessa, lisäksi pronssin toi H18-sarjan pyöräsuunnistuksessa Antti Flöjt. Yhteensä SM-pisteet 69. Seuran sijoitus 28. SM-pisteitä saaneiden seurojen joukossa, joita oli 165. PSM-mitalit. 8 kultaa, 7 hopeaa ja 2 pronssia. Am-mitalit. 62 kultaa, 38 hopeaa ja 18 pronssia, yhteensä 118 mitalia oli seuran ennätys yhden vuoden aikana. Jäsenmäärä oli 286.

Kauden loputtua Lasse Köngäs ja Pasi Jokelainen siirtyivät Sotkamon Jymyn hiihtosuunnistusporukkaan.


Vuosi 1997

XXI Kainuun Rastiviikko järjestettiin Lentuan Latvavaarassa. Ratatyöt Heikki Flöjt, Teuvo Jalonen, Mikko Kanniainen, Teuvo Moilanen ja Jorma Komulainen. Kilpailijoita saimme 3013, josta neljän päivän osanotot yhteensä 11307. Viikko meni kunnialla läpi organisaation sisäisistä vaikeuksista huolimatta. Tulospalvelujärjestelmä uusittiin eli käytettiin Pirilän ohjelmia. Pirilä itsekin paikalla olleena oli oikea tukihenkilö ohjelman ensi käytössä. Kiitosta saatiin siitä sekä tiedottamisesta lehtimiehiltä ja kilpailijoilta. Kilpailun suojelija Marjo Matikainen-Kallströmkin piipahti paikalla ja oli ihastunut kisatunnelmaan. Torstain kilpailupäivä toi suru-uutisen, kun Flöjtien perheystävä sveitsiläinen Ruedi Wassmer menehtyi kisamaastossa.

Joulukuun kansalliset hiihtosuunnistukset muuttuivatkin kansainvälisiksi, kun 80 venäläistä kilpaili ja kahmi palkintoja useissa sarjoissa. Kisat järjestettiin KRV-kisamaastoissa Särkän kämpän toimiessa kilpailukeskuksena. Heikin radoilla kilpailusuorituksen teki kahtena päivänä yhteensä 494. Am-kisoista järjestettiin hiihtosuunnistus huhtikuun alussa Hietaperässä, kisailijoita vaatimattomat 56. Peurarastit suunnistettiin 20 kertaa, osallistumisia 757. Jäsenmäärä 267.

SM-menestys jäi tällä kertaa pistesijojen varaan, mitaleita ei siis tullut. SM-pisteet olivat kuitenkin yhteensä 38. PSM-mitalit: 9 kultaa, 6 hopeaa ja 6 pronssia. Am-mitalit: 53 kultaa, 28 hopeaa ja 15 pronssia.

Poliisille luovutettiin suunnistuskarttoja 19 alueelta pelastuspalvelun käyttöön ja ilmoitettiin ryhmä etsintöjä varten. Anu Haverinen (ent. Lampinen) siirtyi KuPe:en Nastolan Terästä. Sundmanit muuttivat Kuopioon. Syyskokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja Jarmo Hyvönen, joka jatkaa vieläkin. Härkösen Pentti siirtyi 3 vuoden jälkeen ilmoituksensa mukaan rivijäseneksi.


Vuosi 1998

Kesällä teimme uuden lajivaltauksen Kuhmossa, kun rastiviikon välipäivänä järjestimme pyöräsuunnistukset Syväjärven maastossa. Heikki teki radat ja osallistujia oli 46. Am-pikamatkat suunnistettiin Romuvaarassa, suorituksia 80. Kisojen päätteeksi etsimme iäkästä suunnistajaa, jopa poliisin koirapartionkin ehdimme kutsua paikalle, ennen kuin pitkän lenkin mies Reino Välitalo osasi kisapaikan lähelle. AOK käytiin pitämässä Ristijärvellä, kisailijoita 43. Peurarastit järjestettiin 22 kertaa, osanottajia yhteensä 737.

SM-menestyksessä pääsimme jälleen mitalikantaan. Hopea tuli hs-viestissä H20 pojille: Antti Flöjt, Ilkka Pääkkönen ja Miko Härkönen. SM-pronssin toi hs.pikamatkalla H20-sarjan Antti F. Lisäksi tuli pistesijoja runsaasti, niin että SM-pisteet olivat 51. PSM-mitalit: 6 kultaa, 5 hopeaa, 1 pronssi. Am- mitalit: 56 kultaa, 26 hopeaa ja 18 pronssia. Jäsenmäärä 247.

Huhtikuussa kärähti KuPe:n varastossa keittiökalusteet ja tuli savu- ja nokivaurioita. Kuumuus sulatti myös sähköjohtoja. Palo oli sammunut kuitenkin itsestään hapen puutteeseen ja pääsimme pelkällä säikähdyksellä. Vakuutus korvasi keittiönurkkauksen uusimisen ja maalauksen. Itse tuuletimme ja siistimme irtaimiston. Kesällä tiistairasteilla Korhosen Anitaa vastaan lönkötteli karhu Nivan Kylmäpurolla. SSL teki päätöksen Emit-leimausjärjestelmän käyttöönotosta, niinpä KuPe:llekin tilattiin heti aloituspaketti ja se oli käytössä sitten seuraavana kesänä. Liitto valitsi KuPe:n edelleen Sinettiseuraksi. Pirhosen Anu siirtyi KeKaRa:sta vuoden lopussa KuPe:en vahvistamaan nuorten naisten hiihtosuunnistusta. Reino Pääkkönen siirtyi vastaavasti kotiseudulleen Nurmekseen ja RasPi:een.


Vuosi 1999

25. toimintavuoden kisajärjestelyt aloitettiin tammikuun lopussa hiihtosuunnistuksen bonuskisoilla Koivumäellä. Pakkasen takia jouduttiin lauantain kisapäivä perumaan ja pidettiin sitten yksipäiväiset. Osanottajia Heikin radoilla oli 195. Am-hiihtosuunnistuksen pikamatkat hiihdettiin viimeisillä lumilla huhtikuussa Koivumäen urilla. Osanottajia oli 33. Samaan maastoon rakennettiin myös am-partiorastit toukokuussa. Heikin apuna oli Pauli Malinen. Osanottajia oli 48. Kansalliset 2-päiväiset hs-kisat oli sitten joulukuussa Haukelan koulun maastossa. Lisäväriä antoi Vuokatissa leireillyt Italian MM-ryhmä Nicolo Corradinin johdolla. Kaksinkertainen maailmanmestari Corradini sijoittui molempina päivinä kolmanneksi. Kilpailijoita oli 1. päivänä 251 ja 2. päivänä 241.

Peurarastit järjestettiin 20 kertaa, osanottajia yhteensä 596. Jäsenmäärä vuoden lopussa 253.

SM-menestys jäi vähäiseksi moneen vuoteen. Vain pistesijoja tuli hiihtosuunnistuksessa, yhteensä SM-pisteet 13. PSM-mitalit: 1 kulta, 2 hopeaa. Am-mitalit: 53 kultaa, 21 hopeaa ja 10 pronssia.

Toukokuussa pidimme 25-vuoden kunniaksi toimintapäivän hiihtokeskuksessa, jossa tutustuimme Emit-leimaukseen, karttanäyttelyyn, varuste-esittelyyn, luontopolkuun ym. Sää vain ei suosinut, mutta 26 liikkujaa oli mukana.

KuPe:n varapj. filosofian lisensiaatti Raimo Heikkilä väitteli Helsingissä Kyrönjoen tilasta. Rastitreffeillä Järvenpäässä palkittiin Juntusen Eija Vuoden ohjaaja -palkinnolla. KuPe sai Nuori Suomi -kannustuspalkinnon 5000 mk ja lisäksi Soneran tunnustuspalkinnon. Palkitsemisen perusteissa mainittiin toiminnan lapsilähtöisyys ja monipuolisuus harjoitusten järjestämisessä eri ikäryhmille. Toiminnassa on käytetty monipuolisesti eri yhteistyötahoja ja suuria joukkoja on säännöllisesti liikuteltu laajan kaupungin alueella bussikuljetuksin. Ohjelmaan on sisältynyt suunnistustaitojen opettamisen lisäksi esimerkiksi retkeilyä, luontotietoutta ja hauskaa liikunnallista yhdessäoloa. Ilkka Pääkkönen valittiin SSL:n nuorten hiihtosuunnistuksen MM-valmennusryhmään ja Anu Pirhonen naisten B-ryhmään.

KuPe:en siirtyivät 1.12. alkaen Paltamon Urheilijoista D21-sarjan Kristiina Huhtala ja D20-sarjan Kreetta Huhtala. Katja Pääkkönen siirtyi KuoSu:sta KuPe:en. Nuorten naisten tavoite on viestimenestys. KuPe:n veteraani H65:n Teuvo Moilanen siirtyi hs-kauden alussa edustamaan Vaalan Karhua. Aila lopetteli KuPe:n Kuriirin toimittamisen 3 vuoden jälkeen ja homman aloitti Raimo Heikkilä.

Marraskuussa vietimme syyskokousta 25-vuotta juhlistaen. Monien palkittujen lisäksi jaettiin SSL:n myöntämät ansiomerkit: Kultainen n:o 77 Aila Flöjt ja n:o 78 Heikki Flöjt. Hopeinen n:o 617 Pentti Härkönen ja n:o 618 Eija Juntunen. Ansiomerkki n:o 1833 Mikko Kanniainen ja n:o 1834 Ari Pääkkönen. Tunnustusmerkit: Raimo Heikkilä, Jaana Malinen ja Pauli Malinen.


Lopuksi

Olen kirjoitellut tätä KuPe:n historiikkia marraskuun hämärinä iltoina v. 2000. Runkona oli Aila Flöjtin 25-vuotisjuhlakokouksessa pitämä puhe lisättynä seuran vuosikokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjoista sekä KuPe:n arvokkaista viidestä leikekirjasta saaduilla tiedoilla. Leikekirjoista voi todeta Kuhmon Peurojen toimineen merkittävästi paikallisessa elämässä. Lisäksi haluan luetella mukana olleita muutamia varsinkin nuorten nimiä. 1970-luvulta: Riitta Huotari: ahkera kilpailija D14-16 sarjoissa piiri- ja kansallisella tasolla. Sirpa Purovesi: Sveitsin rastiviikolle osallistuja ja viestijoukkueen jäsen. KuPe:n naisten ensimmäinen viestijoukkue pm-hiihtosuunnistuksessa oli Riitta Huotari, äitinsä Eine Huotari ja Aila Flöjt. Siitä viestistä tuli mestaruus. Ulla Moilanen: mukana pikkutytöstä asti. Kerran Ulla oli hukassa Juukassa rastireitin viitoitukselta harhautuneena. Maantieltä hänet kyytiin poiminut setä toi tytön kisapaikalle. Nyt Ulla suunnistaa KaSu:n ikänaisissa hyvällä menestyksellä. Maritta Sievänen: ahkera harjoittelija ja kilpailija, ylsi myöhemmin SM-tasolle ja kalottiedustajaksi. Viestijoukkueen vakiokalustoa: Eija Heikkinen ja Birgi Huotari. Pojista Kemppaisen Hannu ja Harri, Mikkosen Urpon pojat, Moilasen Raimo, Tigerstedtin Jari, Tervon pojat, Huotarin Timo, Monosen Veijo kunnostautui kesäsuunnistuksessa. Anssi Karjalainen, Reijo Huotari ja Arto Haverinen, hiihtosuunnistustrio. Olipa siellä Sieväsen Matti ja Kärkkäisen Svanttekin. Naisista Anja Härkönen, Aila Määttä ja Helli Hyytiäinen kilpailivat pm-tasoa myöten. Miehistä mukana ovat vielä nytkin monet 70-luvulla aloittaneet, mm. Huotarin Kauko ja Onni, Härkösen Pentti, Jalosen Teuvo, Kanniaisen Mikko, Kilpeläisen Kauko, Klemetin Matti, Komulaisen Jorma, Monosen Reino ja Saavisen Pentti.

1980-luvulta: Hutun Kati ja Piia, Väisäsen Helena, Taskisen Juha, laina Kajaanista. Opettajan innostamina aloittivat Härkösen Minna, Huotarin Marika, Pääkkönen Susanna. Vanhempiensa mukana aloittivat Piiraisen Marjut ja Jorma, Komulaisen Leena, Kyllönen Ari T. Kähkönen Keijo, Heikkinen Tomi ja Jalosen Mika. Seija Piirainen äitinä oli ahkera ohjaaja kavereinaan Eeva Väisänen ja Marja-Leena Piirainen. Vuosikymmenen vaihteessa mukaan tullut Komulaisen Virpi suunnisti aktiivisesti yli kymmenen vuotta KuPe:n riveissä kesällä ja talvella.

1990-luvulta: Flöjtin Antti, Heikkisen Juha-Antti, Innilän Titta, Tiia ja Antero, Pääkkösen Katja ja Ilkka, Kolehmaisen pojat, Komulaisen Liisa, Kilposen Tuire, Vanhalan Annastiina, Korhosen Mari-Anna ja Tampion Tiina. Lähes kaikkien heidän perheenjäsenensä ovat olleet kiinteästi mukana huoltamassa ja tietenkin toimitsijoina tapahtumissa. Sitten aloittivat harrastuksensa Hyvösen Ville, Mikko ja Janne, Malisen Sanna ja Sami, Juntusen Jenni-Reetta, Mari ja Jaakko. Parina viime vuonna on tullut taas ilahduttavan paljon mukaan uusia lapsia ja vanhempia. Täten toiminnan jatko on turvattu, kunhan jotkut jaksavat olla johtajina.

Loppujen lopuksi

Lopuksi täytyy palata alkulauseeseen "syksyllä kaikki on toisin" sillä syyskuun viimeinen päivä toi Kuhmoon suruviestin. Heikki Flöjt leimasi viimeisellä rastillaan pyöräsuunnistuksen SM-kilpailuissa Alastarolla. Heikin äkillinen ja odottamaton poismeno asettaa meille uuden haasteen seuratyössä. Heikki teki seuratyötä aikaansa ja vaivaansa säästämättä. Hänellä riitti tarmoa kaikkeen mikä edisti suunnistusurheilua. Monet olivat harjoitukset ja pitkät reitit kelkkaurien raivauksessa, jotka hän ehti tehdä nuoria valmentaessaan ja kisajärjestelyjä tehdessään. Hän teki kaikki Kuhmon Peurojen suunnistuskartat yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Kisamatkoille lähdettäessä Heikin auto täyttyi ensimmäisenä. Heikki oli äärimäisen luotettava. Sen minkä lupasi, sen hän myös teki ja tekikin kunnolla. Jätimme Heikille hyvästit vaikuttavassa siunausjuhlassa Kuhmon kirkossa 4.11.2000, mutta muisto hänestä säilyy sydämissämme pitkään. Tavoitteemme olkoon kunnioittaa Heikin elämäntyötä jatkamalla hänelle ja meille läheisen suunnistusurheilun edistämistä parhaan kykymme mukaan. Olkoon siitä ensimmäisenä osoituksena joulukuussa pidettävät Heikin muistokisojen-nimeä kantavat kansalliset hiihtosuunnistukset.

Kuhmo, marraskuu 2000

Pentti Saavinen

Oheisena luettelot KuPe:n hallituksen jäsenistä sekä KuPe:n tuottamista suunnistus- ja opetuskartoista.

Kuhmon Peurat ry. 25 vuotta

PERUSTAJAJÄSENET                   PUHEENJOHTAJAT

Aila Flöjt                                         Rabbe Tigerstedt pj. 1975-1984 10 v.
Rabbe Tigerstedt                             Sakari Kolehmainen pj. 1985-1987 3 v.
Teuvo Moilanen                               Aila Flöjt pj. 1988-1994 7 v.
Mauno Piipponen                             Pentti Härkönen pj. 1995-1997 3 v.
Pekka Kivinen                                 Jarmo Hyvönen pj. 1998-
Jouko Mäkelä
Urpo Mikkonen
Pentti Saavinen

HALLITUKSEN JÄSENET

Risto Leinonen 1975 (Ilomantsi) 1 v.
Viljo Ollilainen 1976 (edesmennyt) 1 v.
Aila Flöjt 1975-1977 3 v.
Pekka Kivinen 1975-1978 4 v.
Urpo Mikkonen 1975-1979 (Kuopio, vpj.) 5 v.
Teuvo Moilanen 1975-1984 (vpj. 4 v) 10 v.
Pentti Saavinen 1975-1999 (siht. 25 v) 25 v.
Jorma Komulainen 1977-1987 11 v.
Riitta Huotari 1978-1979 2 v.
Reino Mononen 1979-1990 (vpj. 6 v) 12 v.
Anja Härkönen 1980-1987 8 v.
Heikki Flöjt 1980-1984 1989-2000 (vpj. 1 v) 17 v.
Teuvo Jalonen 1985-1988 4 v.
Martti Pääkkö 1985-1986 2 v.
Pentti Härkönen 1987-1992 (vpj. 1 v) 6 v.
Seija Piirainen 1988-1989 2 v.
Eero Sirviö 1988-1991 (vpj. 1 v) 4 v.
Tuula Pääkkönen 1990-1993 4 v.
Eero Juntunen 1991-1993 3 v.
Minna Karjalainen 1992-1995 4 v.
Rainer Sundman 1993-1997 (Kuopio, vpj. 3 v) 5 v.
Marjut Kyllönen 1994-1997 4 v.
Ari Pääkkönen 1994- 7 v.
Jarmo Hyvönen 1996-1997 (vpj.) 2 v.
Pauli Malinen 1998-2000 3 v.
Eija Juntunen 1998- 3 v.
Raimo Heikkilä 1998- (vpj.) 3 v.
Jaana Malinen 2000- (siht.) 1 v.

Kuhmon Peurojen tuottamat kartat:

SUUNNISTUSKARTAT

Vuosi Maasto Mittakaava Ensikäyttö, ym.
1976 Lentuankoski 1:20000 KRV-76 perusk.-71
1977 Paloniemi 1:20000 PSM-77 perusk.-71
1978 Rastinkylä 1:20000 KRV-78 perusk.-73
1980 Multikangas 1:15000 PSM-yö -80
1981 Risteli 1:15000 Kalotti-81 KRV-82
1982 Koskenmäki (hiihtos.) 1:25000 PSM-hiihtos.-82
1984 Mäntymäki 1:15000 Pm-viestit -84
1985 Jämäs 1:15000 Seuraottelu -85
1985 Riienniva 1:15000 PSM-85 stereo
1987 Petäjäniemi 1:15000 PSM-yö-88 stereo
1987 Jousijärvi 1:15000 KRV-87 stereo
1987 Tulikangas 1:15000 KRV-87 stereo
1989 Kosken leirikeskus 1:15000 Pm-yö -89 stereo
1989 Sylväjä (hiihtos.) 1:20000 MM-katsastus -90
1991 Lautasvaara 1:15000 Pm-päivä-91 stereo
1991 Riikinaho 1:15000 POK-91 stereo
1992 Kanninvaara 1:15000 Harjoitusk. stereo
1992 Kanninvaara länsiosa 1:10000 Harjoitusk.
1992 Kuivattu Kivijärvi 1:15000 KRV-92 stereo
1992 Porttivaara 1:15000 KRV-92 stereo
1992 Hietasuo 1:15000 KRV-92 stereo
1993 Kylmäpuro 1:15000 Pm-latu, kans.hs-94
1994 Jyrkänkoski 1:15000 S-ottelu-94 perusk.
1995 Mäntymäki 1:15000 Kans.hs-95 ATK-piir
1996 Lontanlammet 1:15000 Am-päivä+viestit-96
1996 Härkömäki 1:10000 Harjoitusk. perusk.
1997 Syväjärvi 1:15000 Kans.hs-96 tulostek
1997 Romuvaara 1:15000 KRV-97 stereo
1997 Sarvikangas 1:15000 KRV-97 stereo
1997 Hurstilampi 1:15000 KRV-97 stereo
1997 Särkkälampi 1:10000 KRV-97 stereo
1997 Sarvijärvi 1:10000 KRV-97 stereo
1997 Pahavaara 1:10000 KRV-97 stereo
1997 Latvavaara 1:10000 KRV-97 stereo
1999 Koivumäki 1:15000 Kansall.hs-99
1999 Haukela (hiihtos.) 1:15000 Kansall.hs-99
2000 Haukela 1:15000 Harjoitusk.
2000 Kanninvaara 1:10000 Harjoitusk.
2000 Riihikangas 1:10000 S-ottelu -00
2000 Multisuo 1:10000 Harjoitusk.
2000 Lentiiran lomakylä 1:10000 Tervarastit, am-pika

OPETUSKARTAT

Yläaste 1:6000 -78 Mammankaivo 1:4000 -78
Sylväjän koulu 1:5000 -84 Kuhmonniemen koulu 1:5000 -84
Korkeamäki 1:10000 -85 Hietaperä 1:5000 -86
Koskenmäki 1:5000 -87 Niemiskylä 1:10000 -88
Kuusamonkylä 1:10000 -88 Vartiuksen koulu 1:10000 -88
Kosken leirik. 1:10000 -88 Saarikosken koulu 1:2000 -89piha
Hankaranta 1:5000 -90 Nivan koulu 1:10000 -92
Hankaranta'94 1:5000 -94 Seilosen koulu 1:10000 -96
Kontion koulu 1:4000 -98 Kontion koulu 1:1250 -98piha
Kalevalakylä 1:5000 -99