Historiikki

Perustamisen vaiheita

Syksyllä kaikki on toisin - voisi elokuvan mukaan sanoa Kuhmossa 1974. Teuvo Moilanen kutsui 6.11. kaikki kuhmolaiset suunnistuksen harrastajat, kannattajat ja lajista kiinnostuneet neuvotteluun erikoisseuran perustamiseksi Kuhmoon. Neuvottelun seurauksena päästiin sitten jo päätöksen asteelle kun 18.11.74 metsäteknikko Teuvo Moilanen, opettaja Aila Flöjt, opettaja Urpo Mikkonen, opettaja Mauno Piipponen, opettaja Pekka Kivinen, pankinjohtaja Rabbe Tigerstedt, ulosottoapulainen Pentti Saavinen ja metsäteknikko Jouko Mäkelä allekirjoittivat Kuhmon Peurojen perustamiskirjan. Nimen keksiminen seuralle oli helppo - silloin pitäjän erikoisuus metsäpeura oli tullut asustelemaan itärajan tuntumaan, josta nimi Kuhmon Peurat, samalla saimme peuran sarvista seuramerkkimme symbolin. Olimme Kuhmon Kivan suunnistusjaostossa toimiessa jo pitempään miettineet, että suunnistuksen eteenpäin vieminen olisi helpompaa oman seuran puitteissa kuin suuren yleisseuran jaostona. Kivasta ei lähdetty ovet paukkuen vaan kaikessa sovussa, mukaan saimme erän rastilippuja ja nipun kilpailukortteja, mutta ei yhtään rahaa. Uutinen Kivan suunnistusjaoston lakkauttamisesta oli samana päivänä kuin järjestäytymiskokouskutsu. Kokous oli ala-asteelle 20.11, jossa 15 henkilön voimin päätettiin liittyä SVUL:n Kainuun piirin ja Suomen Suunnistusliiton jäseneksi. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Rabbe Tigerstedt ja hallituksen jäseniksi Aila Flöjt, Pekka Kivinen, Risto Leinonen, Teuvo Moilanen, Urpo Mikkonen (varapj.) ja Pentti Saavinen (siht.).

Alusta alkaen seuramme tavoite on ollut tehdä suunnistusurheilua tunnetuksi paikkakunnalla ja lisätä harrastajien määrää varsinkin nuorten keskuudessa sekä tarjota mielekäs vaihtoehto myös kuntourheilijoille. Nämä periaatteet kirjattiin ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan - pätee vieläkin, vaikka toiminta-ajatusta on myöhemmin muutettu pariinkin kertaan nykyaikaisemmaksi.

Toiminta alkoi voimakkaasti seuraavana vuonna ja kolmessa vuodessa KuPe nousi SSL:n luokittelussa valioseuraksi. Kuten tiedämme suunnistus on perhekeskeistä toimintaa. Monet vanhemmat ovat jaksaneet toimia KuPe:ssa lastensa kasvun aikana. Muun muassa: 1970-luku: Huotarit, Hyytiäiset, Kemppaiset, Kiviset, Mikkoset, Moilaset, Monoset, Purovedet, Sieväset, Tigerstedtit. 1980-luku: Flöjtit, Hutut, Härköset, Jaloset, Karjalaiset, Kilpeläiset, Koivistot, Kolehmaiset, Komulaiset, Kärnät, Piiraiset, Pääköt, Pääkköset, Sirviöt, Vornaset, Väisäset. 1990-luku: Heikkilät, Hyvöset, Innilät, Juntuset, Korhoset, Kärnät, Maliset, Pääkköset, Pölläset, Sundmanit, Tampiot, Vanhalat. Jäikö joku pois? Tämän jälkeen tulevat ne, jotka ovat tulleet mukaan ihan viime vuosina.

Seuraavassa vuosittain tärkeimmät tapahtumat, sattumukset ja tilastojen kertomat luvut.

Vuosi 1975

Ensimmäiset kansalliset suunnistuskilpailut järjestettiin 15.6. Multikankaan maastossa Siikalahti-kodin toimiessa kilpailukeskuksena. Ratamestareina toimivat Teuvo Moilanen ja Aila Flöjt. Osanottajia 19 sarjassa oli yht. 131. Päiväsuunnistuksen piirinmestaruudet ratkottiin Hietaperässä 99 suunnistajan voimin. Ratamestarit Jouko Mäkelä ja Jorma Komulainen. Tiistairastit järjestettiin 11 kertaa osallistujia yht. 281. Pitäjänmestaruuskilpailut saivat myös alkunsa heti ensimmäisenä vuotena - perinne jatkuu nyt seuran mestaruuskilpailuina.

Menestyksestä ensimmäisenä vuonna tuli mainio Aila Flöjtin MM -kultamitalin ansiosta. Se tuli Hyvinkäällä hs-viestissä, jossa Ailan suoritus toisella osuudella oli ratkaiseva. Lisäksi tuli hs SM hopea ja useita SM-pistesijoja. Yhteensä SM-pisteet 25. PSM-mitalit: 2 kultaa. Am-mitalit 16 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 162.

KuPe:n ensimmäinen nuortenleiri järjestettiin Sylväjän koululla. Sillä leirillä Maritta Sieväsen isosiskolta Maija-Leenalta katkesi etuhammas. Suurkisoissa Helsingissä oltiin mukana muiden kuhmolaisen kanssa. Pojat ajelivat aamulla jo kello 6 raitiovaunulla ympäri kaupunkia. Iltapa ei mennytkään enää yhtä hyvin. Kolme suunnistajapoikaa kävi seikkailemassa Linnanmäen
ihmeissä. Pää oli pyörällä, kun majapaikkaan Rudolf Steiner-koululle piti lähteä. Tulomatka oli ollut helppo, kun vuoristorata ja Linnanmäen monet muut häkkyrät näkyivät kauas. Niiden mukaan oli helppo suunnistaa perille. Takaisin lähdettäessäpä ei vastaavia opasteita näkynytkään, eivätkä pojat olleet varmoja mitä tietä olisi pitänyt lähteä eli pojat olivat suoraan sanoen eksyksissä. Sen verran neuvokkaita nämä pojat kuitenkin olivat, etteivät jääneet Linnanmäen portille yöksi ihmettelemään. Kun poliisiauto sattui kohdalle, pojat pyysivät heiltä neuvoa ja loppujen lopuksi tulivat komeasti mustalla maijalla asuntokoulunsa ovelle.

Varoja hankittiin edellä mainittujen kisajärjestelyjen lisäksi joululyhde operaatiolla. Keväällä kylvettiin kauraa Lauttavaaran pellolle, elokuussa niitettiin ja sidottiin lyhteiksi, jotka sitten joulun alla markkinoitiin. Niinpä ensimmäistä toimintakautta voitiin pitää onnistuneena ja erikoisseuran perustamista oikeaan osuneena toimenpiteenä.

Vuosi 1976

Talvella järjestettiin pm-latukisat ratamestarina Teuvo Moilanen. Pakkasta oli lähes -25 astetta. 80 ilmoittautuneesta tuli vain n. 20. Piirijaosto mitätöi Ärjyn tekemän protestin jälkeen kisat ja vaati KuPe:a järjestämään uudet. Seura lähetti lausunnon, ettei uusia kisoja järjestetä. Eihän Ärjyläiset olleet edes tiedustelleet pakkaslukemia. Kesällä oltiin järjestämässä X Kainuun Rastiviikon kahta viimeistä osakilpailua Lentuankosken maastossa. Kaksi ensimmäistä pidettiin Ristijärven Saukkovaaralla. Kiitosta sai maasto ja Heikki Flöjtin ensimmäinen KuPe:lle tekemä kartta. Ratamestareina toimi Aila Flöjt ja Ärjyn Tapio Törmä. Järjestelytkin parantuivat loppua kohden. Vain M63-sarjassa rasti oli piirretty viereiselle kalliolle. Heille viikon yhteistulokseen laskettiin siis kolmen osakilpailun tulos. "Me teimme sen!" huokaisivat kilpailun johtoon kuuluneet tyhjentyneessä kisakeskuksessa lauantai-iltana.
KuPe sai kisasta tuloja alle 10000 mk eli saman suuruisen summan, jonka kunta oli antanut
kartantekoon. Pottiahan oli jakamassa myös Kainuun Ärjy ja Ristijärven Pyry.

Elokuussa järjestettiin leiri Kosken leirikeskuksessa, mukana 37 nuorta ja seuran toimintakilpailuun osallistui 78. Syksyllä aloitettiin myös salivuorotoiminta.

KRV:n osanottajamäärä oli 1333, josta suorituksia kahdessa osakilpailussa oli 2305. Tiistairastit järjestettiin 14 kertaa, suorituksia 546. SM-menestys oli Ailan varassa. SM-pisteitä kertyi nyt 27. PSM-mitalit:1 kulta, 3 hopeaa. Am-mitalit: 9 kultaa, 8 hopeaa ja 8 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa 164.

Vuosi 1977

Kesällä tehtiin ensimmäiset PSM-kisat Paloniemen kartalla Salmen tilan toimiessa kilpailukeskuksena. Ratamestarit Teuvo Moilanen ja Jorma Komulainen. Talossa oli häät ja me metsän reunassa pidettiin kisoja. Lähtölistat käytiin arpomassa huoneen kokoisella tietokoneella Oulun yliopistossa. Osanottajia PSM:ssa oli 508. Lisäksi järjestettiin am-viestit Lauttavaaran pelloilla ratamestarina Aila Flöjt, mukana 50 joukkuetta eli 150 suunnistajaa, sekä am-pitkät matkat Kosken leirikeskuksessa, ratamestarit Tuomo Horsma ja Pentti Saavinen, mukana 38 osallistujaa, tiistairastit pidettiin 17 kertaa, osanottajamäärä kohosi jo 898 suoritukseen.

Jälleen oli MM-kultamitalin vuoro, kun Aila uusi kahden vuoden takaisen tempun Bulgariassa käydyissä hs-kisoissa, hän oli tuomassa Suomen viestikultaa, ollen henkilökohtaisen kisan viides. Seuran SM-pisteet yht. 17. PSM-mitalit: 3 kultaa, 5 hopeaa ja 1 pronssi. Am-mitalit: 27 kultaa, 20 hopeaa ja 16 pronssia. Ratamestarikilpailussa Kainuun paras oli Jouko Mäkelä. Jäsenmäärä kohosi 204:ään. SSL:ta saatiin ensimmäisen kerran karttarahaa, 2000 mk. Mammankaivon maastosta tehtiin opetuskartta. Muutenkin KuPe oli aktiivinen kouluille peruskarttojen hankkimisessa. Valmistauduttiin myös KRV-78 varten ja mentiin kilpailunjohtajakouluun Vuokattiin neljän hallituksen jäsenen voimalla.

Vuosi 1978

Alkukesästä Heikki Kyyrösen innoittamana mentiin ensimmäisen kerran Lieksaan seuraotteluun ja KuPe voitti sen. Siitä alkoi vielä nykyisinkin käyty Lieksa-Nurmes-Kuhmo seuraottelu eli jo 23 kertaa on oteltu vuorotellen kullakin paikkakunnalla. XII Kainuun Rastiviikko järjestettiin yhdessä Puolangan Ryhdin kanssa, kaksi ensimmäistä osakilpailua käytiin Puolangan Aittovaaralla ja loput kaksi Rastin Hotakanvaaralla. Kuhmon ratamestareina toimivat Teuvo Moilanen ja Jorma Komulainen. Lähtöajat arvottiin tietokoneella Kainuun Osuusmeijerillä. Tulokset laskettiin edelleen ihmiskäsin. Torstaina joku käsin laskeneista ei muistanut panna muistinumeroa ja tulokset jouduttiin laskemaan perjantaina uudelleen. Pääsihteerinä toimineella Ailalla ei hermoromahdus ollut kaukana moisen jälkeen. Muuten kisat menivät hyvin. KRV:n henkinen tukija (Kainuun Keskon johtajana myös rahallinen) Matti Flinkkilä oli kutsuvieraana kilpailukeskuksessa ja kannusti meitä kisan jälkeen jatkamaan KRV-työtä Kainuun ja kuhmolaisen nuorison hyväksi. Osanottajia oli 1692 ja suorituksia Kuhmossa 3210. Am-kisoista järjestettiin partio, Kosken leirikeskuksessa Reino Monosen toimiessa ratamestarina, osanottajia 108.

Tiistairasteja 14, osanottajia kertyi 704. Jäsenmäärä 213.

Menestys SM-kisoissa toi 13 pistettä. PSM-mitalit: 5 kultaa, 4 hopeaa, 8 pronssia. Am-mitalit: 19 kultaa, 22 hopeaa ja 20 pronssia. Jukolan ja Venlojen viestiin Kuorevedelle lähdettiin ensimmäisen kerran tavoitteena ratojen ympäripääsy. Riitta Huotari ja Sirpa Purovesi suunnistivat nuoruuden innolla alkuosuudet ja kokenut Aila oli ankkurina. Sippu-Rastin voittajajoukkuetta haastateltiin, ennen kuin Aila pääsi maastoon, eipä siinä enää paljon auttanut vaikka Aila ohittelikin ainakin parikymmentä edellä kulkenutta. Sijoitus 156, 190:stä joukkueesta. Jukola-veljet sijoittuivat sijalle 297. Joukkueita oli 546.

Aila kilpaili viimeistä maajoukkuevuottaan ja suunnisteli kesälläkin vähemmän. KS kirjoitti syksyllä rankilistan julkaisun yhteydessä: "KaSun Eija Kilponen on syrjäyttänyt Aila Flöjtin." Uusi ikäpolvi oli astunut areenalla. Eijasta (nyk. Juntunen) saimme Kuhmoon v.-89 oivallisen vahvistuksen ja nuorisovastaavan.

Nuoria KuPesta osallistui KRV:lle - Arto Haverinen voitti M12-sarjan ja antoi lausunnon haastattelijalle: "Jos ei tule mitään estettä, aion jatkaa urheilemista tosissani." Arto jatkoi urheilemista ja on nyt KaSu:n puheenjohtaja.

Puulaakisuunnistukset otettiin toimintaan mukaan. Samoin Kainuun nuorten seuraottelu, jonka kiertopalkinnon rastikilven Peurat voitti viitenä vuotena peräkkäin suoraan omaksi. Vaikka seuroja oli mukana kuusi, Peurojen hyvän nuorisotoiminnan ansiosta osanottajia saatiin useimpiin sarjoihin, mikä oli voiton takeena.

Vuosi 1979

Flöjteille syntyi Antti-poika, Heikki siirtyi edustamaan Peuroja. Tähän saakka KaSu:a edustanut Heikki oli toiminut kaikissa KuPe:n järjestämissä arvokisoissa valvojana. Ensimmäiset hs-kilpailut järjestettiin Paloniemen kartalla ratamestareina Heikki Flöjt ja Mikko Kanniainen. Kyseessä oli am -hiihtosuunnistus ja viestit. Osanottajia kahtena päivänä yht. 184. Tiistairastit 15 kertaa, osanottajia 893.

Hs SM-kisoissa kultaa suunnisti Maritta Sievänen N-14 sarjassa, SM-pronssi tuli Maritalle päiväsuunnistuksessa. SM-pisteitä tuli laajemmalla rintamalla kuin koskaan ja ne oli yhteensä 31. Myös PSM- ja am-mitalitili karttui suureksi, ollen PSM: 8 kultaa, 3 hopeaa, 6 pronssia. Am-mitalit: 40 kultaa, 33 hopeaa ja 22 pronssia. Jäsenmäärä oli 197.

Syksyllä palkittiin piirin parhaina suunnistajina SuRa:n miesjoukkue, Eija Kilponen ja nuorista Maritta Sievänen ja Anssi Karjalainen. Vuoden vaihteessa Kainuun rankilistan kärkeen noussut Mikko Kanniainen lähti viideksitoista vuodeksi edustamaan Suomussalmen Rastia.

Tähän väliin sopinee oikea suunnistuskasku: Hiihtosuunnistuksen kaksinkertainen maailmanmestari Aila Flöjt edusti takavuosina Kuhmon Kivaa ja hänen suunnistajanakin tunnettu miehensä Heikki Flöjt Kainuun Ärjyä. Kuhmolainen pikkutyttö lienee ollut Ailan oppilaita koulussa luki lehdestä tuloksia ja ihmetteli: "Eikö olekin äiti hassua, että Aila on kiva, mutta Heikki on ärjy?" (Suunnistaja 3/1979)

Vuosi 1980

Am-viestit järjestettiin toukokuussa Ruunakankaan maastossa Teuvo Jalosen toimiessa ratamestarina. Osanottajia oli 170. Elokuun lopulla oli vuorossa PSM-yösuunnistus Multikankaalla, ratamestareina toimivat Heikki Flöjt ja Tuomo Horsma, osanottajia kertyi 111. Kartan mittakaava olikin vähän virheellinen, mutta kilpailijoista vain ikämies Ensio Salomaa huomasi sen (15000 olikin 13500???). Tuomo Horsma suunnitteli ratoja myöhemmin Taivalkosken Kuohun riveissä. Mm. juhannus-kansalliset Taivalkosken Metsäkylässä. Edeten myös kunnallispoliitikoksi kotipaikkakunnallaan. Tiistairastit järjestettiin 15 kertaa, osanottajia 782.

SM-pronssia hiihtosuunnisti Maritta Sievänen N-16, SM-pisteet yht. 10. PSM-mitalit: 7 kultaa ja 3 hopeaa. Am-mitalit 42 kultaa, 17 hopeaa ja 16 pronssia. Jäsenmäärä 208.

SSL:n ratamestarikilpailuissa oli Mäkelän Jouko sijoittunut Kainuun kärkipäähän. Hän oli erittäin hyvä ratojen suunnittelija. Joskus me etsimme Joukon maastoon viemiä rasteja vääristä notkoista. Jouko toimi KuPe:n tilintarkastajana parikymmentä vuotta, ennen siirtymistään eläkepäivillä Kajaaniin.

Yösuunnistuksesta tuli mieleen KuPe:n tyttöjen yöharjoitus. Tytöt ottavat suuntaa reitinvalintaa auttavalle tielle ja lähtevät kulkemaan maastossa ja toteavat: mutta eihän tässä pitäisi olla oja, hyppäävät kuitenkin ojan yli ja tulivat tielle. Tien varren pusikko oli peittänyt näkyvyyden.

Vuosi 1981

Kesän alussa olimme järjestämässä monimaaottelua Vuokatissa. KuPe:n tehtävänä oli maalin toiminnat. Pääjärjestelyvastuu oli SVUL:n Kainuun piirin suunnistusjaostolla. Loppukesällä järjestimme sitten kalottiottelun Ristelissä. Ratamestari oli Heikki Flöjt, apunaan Tuomo Horsma ja Reino Mononen. Suorituksia 218. Ailan norjalaisystävä kyseli kisan jälkeen majoituspaikkana toimineen Piilolan koulun ruokalassa: Miten teillä voi olla noin paljon ammattitaitoisia nuoria toimitsijoita? Kaikki junioritkin olivat silloin töissä.

Kilpailun toimitsijatehtävät ovat hyvää valmennusta myös kilpailijana kehittymiseen. Sitä paitsi aina tarvitaan väkeä järjestelyihin. On myös kohteliasta, etteivät omat kilpaile kotikenttäedulla.

Kalotin jälkeen järjestimme jo am-päiväsuunnistusta Rastin maastossa. Ratamestarina Teuvo Moilanen, osanottajia 177. Silloin am-kisat oli suosittuja, miesten pääsarjassa kilpaili peräti 28 suunnistajaa. Tiistairastit 13 kertaa, osanotot 429. Jäsenmäärä nousi 229:ään henkilöön.

SM-mitalin toi Teuvo Moilanen H50 hs-kisassa hopeisena. SM-pisteet yht. 19. PSM-mitalit: 6 kultaa, 5 hopeaa ja 3 pronssia. Am-mitalit: 30 kultaa, 23 hopeaa ja 15 pronssia.

Vuosi 1982

Talvella oli vuoro järjestää ensimmäiset hiihtosuunnistuksen PSM-kisat Koskenmäellä. Pakkanen uhkasi niitäkin kisoja. Aila ja Marja-Leena Virnes nukkuivat koulun luokassa ja vastailivat jo kello 4.30 lähtien puhelimeen kyselijöille. Ratamestarina toimi, kukas muu kuin, Heikki F. Radat ja urat olivat OK, mutta violetti ratapainatusväri petti! Ei näkynyt kartassa. Viesteissä ei ollut karttaan merkitty maalia, vaan viimeiseltä rastilta oli maastossa viitoitus. Siitä OuSu teki protestin, jota ei hyväksytty. Henkilökohtaiseen kisaan osallistui 364 ja viesteihin 265 kilpailijaa. Sama maasto oli myös am-hiihtosuunnistusten paikkana huhtikuussa, henkilökohtaiseen osallistui 97 ja viesteihin 81. Seuraottelun Kuhmo - Lieksa - Nurmes kävimme pitämässä karttatilanteesta johtuen Vuokatissa. Osanottajia 126. XVI Kainuun Rastiviikkoa järjestettiin jälleen Puolangan Ryhdin kanssa. Puolanka aloitti kisat Väyrylän kylän Honkavaaralla ja loput kaksi pidettiin edellisen vuoden kalottiottelun kartalla Ristelin Matala-ahossa. Ratamestari Heikki Flöjt apulaisinaan Teuvo Jalonen ja Reino Mononen. Ensimmäistä kertaa KRV:llä oli muksula ja itsepalveluperiaatteella toimiva leirintäalue Reservinupseerien majalla, jonka hoitivat kahdestaan Sieväsen Kerttu ja Ilmari. Ristelin talosta kotoisin oleva valtakunnallisestikin tunnettu valokuvaaja Jorma Komulainen häpesi lainapeitteistä koottuja kilpailukeskuksen rakennelmia. Olimme pikaisesti kyhänneet ATK-miesten toivomuksesta matkailuvanunkin päälle auringonpaisteen suojaksi lainapeitekatoksen. Siitäpä se rakennelmienkin kehittäminen alkoi. Tälle rastiviikolle kunta antoi ensimmäisen kerran palkallista väkeä, 3 henkilöä työllistämistuella. Pekka Oksala oli ensikertaa KRV:n kuuluttajana ja sai kiitosta tunnelman luojana. Osanottajamäärä oli 2185 ja Kuhmon kilpailujen suoritukset yhteensä 3870. Vuodesta tuli kisajärjestelyjen osalta ennätyksellinen, kun tiistairastejakin järjestettiin 17 kertaa ja osanotot ylittivät ensi kertaa tuhannen rajan eli olivat 1019.

Venlojen viestissä Sieväsen Maritta juoksi avausosuudella kaikkien aikojen parhaan KuPe:n naisten sijoituksen. Hän tuli vain 1 min 15 s keulasta jääneenä ja oli 19. Eija Heikkinen ja Birgi Huotari jatkoivat ja kokonaistulos tulos oli 105. Taitaa olla paras saavutus vieläkin. Siinäpä haastetta teille nuorille.

SM-menestys hiipui 8 pisteeseen. PSM-mitalit: 1 kulta, 2 hopeaa ja 1 pronssi. Am-mitalit: 23 kultaa, 22 hopeaa ja 17 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 214.

Vuosi 1983

Toukokuun lopulla järjestettiin Ristelin maastossa am-partiokisat, ratamestarina Heikki, osanottajia oli 110. Sää oli sateinen ja maasto raskas. Kisat olivat ohi, mutta yksi D16- sarjan partion jäsen ei ollut tullut maastosta. Niin sitä etsittiin Noposen Arjaa. Poliisitkin ehdittiin kutsua paikalle. Juuri ennen helikopterin hälyttämistä Sirviön Eija ja Eero toivat erittäin palelluksissa olevan Arjan autolla Matala-ahon pihaan. Kylläpä helpotti! Tiistairastit järjestettiin 15 kertaa, osanottoja 841. Jäsenmäärä 229.

SM-mitaleita tuli 2 pronssia, hiihtosuunnistuksessa Aila, D35 ja hs-viestissä H18 pojat: Arto Haverinen, Reijo Huotari ja Anssi Karjalainen. SM-pisteet yht. 24. PSM-mitalit: 5 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia. Am-mitalit: 31 kultaa, 22 hopeaa ja 9 pronssia.

Nuoret tytöt patikoivat 20 hengen voimalla Tuupalan koululta Rastinkylän takamaastoihin Kärnän Sepon majalle. Näkivät sillä reissulla aidon karhun jäljen. Aloitettiin myös syysvaellukset. Ensimmäinen suuntautui Vuokatin vaaroille. KuPe:lle hankittiin pöytäviiri, joista ensimmäinen luovutettiin Ailalle SM-pronssin kunniaksi.

Liikuntaseminaarissa KuPe:n Rabbe Tigerstedt kaipasi seurojen toimintaan enemmän liikkeenjohdollista ajattelua ja suunnittelua. Vuoden lopulla kunnan budjettikokouksessa kiisteltiin annetaanko seuraavan rastiviikon kartan valmistukseen rahaa. Vasemmiston Antero Kinnunen vastusti tiukasti. Muista puolueista tuli kannatusta. Neuvottelujen lopuksi keskustan Martti Heikura ehdotti Kinnuselle: Jos vedät esityksesi pois, kumarran sinulle syvään. KuPe sai 25000 mk ja Heikura kumarsi.

Vuosi 1984

Kesän alussa järjestettiin am-viestit Mäntymäen kartalla, Jämäksen ampumaradan toimiessa kisakeskuksena. Heikin radoille kirmaisi 65 joukkuetta, eli 195 suunnistajaa. Elokuussa samalla kartalla, mutta res.ups.majalta lähtien pidettiin am-yökisat, Jalosen Teuvon toimiessa ratamestarina, osanottajia oli 44. Tiistairastit 16 kertaa, keräsi 861 osanottajaa. Jäsenmäärä oli 262. Aila saavutti SM-hopeamitalin D35-sarjan hs-kisassa ja 4. sijan yösuunnistuksessa, jääden 1 sek. päähän mitalista. SM-pisteet 8. PSM-mitalit: 3 kultaa, 3 hopeaa, 6 pronssia. Am-mitalit: 33 kultaa, 28 hopeaa ja 12 pronssia.

Nuoria oli mukana runsaasti, eli 100. Salivuorotkin piti järjestää ikäryhmittäin. Ohjaajina toimivat Marjut Piirainen, Seija Piirainen, Eeva Väisänen, Pirjo Komulainen, Reijo Huotari ja Martti Pääkkö Ailan johdolla. KuPe sai SSL:lta seurakonsultin, Mikko Heikkilän ohjaamaan seuran toiminnan kehittämistä. Kehittämisryhmä kokoontui 5 kertaa, joissa kolme kertaa oli mukana konsultti. Ryhmä suunnitteli seuran toiminnan päämäärät vuosiksi 1985-1988. Toiminta-ajatukseksi määriteltiin: "Seuran tarkoituksena on luoda paikkakunnalle olosuhteet suunnistuksen myönteiselle kehittymiselle sekä ohjata eri ikäryhmät suunnistuksen avulla terveiden elämäntapojen piiriin".

KUPEN KURIIRI alkoi ilmestyä Ailan toimittamana säännöllisesti. Jo tätä ennen oli tiedotettu pienempi muotoisilla tiedotteilla ja pari kertaa Kuhmolaisen liitteenä olevalla suunnistussivulla seuran toiminnasta. Lehden nimen ja kannen nimiön keksi Heikki Flöjt.

Syksyn 10-vuotisjuhlakokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi tuli Sakari Kolehmainen. Rabbe oli luotsannut seuraa ensimmäiset kymmenen vuotta. Kokouksessa muistettiin seuraa SYP:n 2000 mk:n ja Kuhmon Urheilun Tuen 1000 mk:n lahjoituksin.

Vuosi 1985

Talvella järjestettiin am-hiihtosuunnistus Jämäksen maastossa. Ratamestariapuna Heikillä oli Arto Haverinen, osanottajia oli 69, seuraavan päivän viestit jäivät pakkasen takia hiihtämättä. Kesällä oli vuorossa taas PSM-kisojen järjestäminen. Ne pidettiin Riijennivalla, ratamestareina Reino Mononen henkilökohtaisessa ja Jorma Komulainen viesteissä. Osanottajia oli runsaasti 1. pnä 578 ja viesteissä 432. Tiistairastit pidettiin 17 kertaa, osanottajia 909. SM-pronssin toi hs-viestijoukkue H20-sarjassa. Reijo Huotari, Arto Haverinen ja Anssi Karjalainen uusivat kahden vuoden takaisen sijoituksen. SM-pisteet olivat 9. PSM-mitalit: 1 kulta, ja 2 hopeaa. Am-mitalit: 22 kultaa, 17 hopeaa, 11 pronssia. Jäsen määrä ylitti ensi kertaa yli kolmen sadan eli 309. Piiraisen Seija myi SSL:n suunnistusarpoja. Osti niitä itsekin ja voitti viikon Havaijin matkan. Iloitsimme ja olimme vähän kateellisiakin.

Vuosi 1986

Kisajärjestelyt aloitettiin am-latukisan merkeissä kevätlumilla Kuikkalammen maastossa, Heikin laduilla. Kilpailukeskuksena urheilukeskus, vaikka lähtö ja maali jouduttiin viemään syrjemmälle maastoon. Osanottajia 75. Am-päiväsuunnistus Teuvo Jalosen radoilla Riijennivalla keräsi 174 osanottajaa. Tiistairastit järjestettiin 15 kertaa, osanottajia oli 797. Jäsenmäärä kohosi 349:ään.

SM-tasolla jäätiin ensikertaa ilman mitali- ja pistesijoja. PSM-mitalit: 1 kulta, 2 hopeaa ja 3 pronssia. Am-mitalit: 32 kultaa, 21 hopeaa ja 9 pronssia. Kainuun piirin ratamestarikilpailun kärki oli KuPe:sta 1. Teuvo Jalonen
2. Jouko Mäkelä, kuudesta yrittäjästä.

Kesällä oli Nuorten suurkisat Lahdessa ja Kuhmosta oli yhteensä 200 nuorta mukana. Komea oli näky, kun porukka kokoontui katselmukseen vene- ja vapaa-aikanäyttelyn yhteydessä. KuPe:lla oli myös osasto Kontion koulun sisätiloissa. Kisoissa KuPe:sta oli suurin osanotto suunnistusseuroista eli 65 osanottajaa. Siellä kilpailtiin ensimmäinen kerta Nuorten Jukolassa. Kati Huttu, Toni Härkönen, Sari Väisänen, Riikka Piirainen, Svante Kärkkäinen, Susanna Pääkkönen ja Jorma Piirainen pinkoivat sijaluvulle 125 ja II joukkue oli 181.

Syksyllä seuran puheenjohtaja Sakari Kolehmaisella oli kunnia vastaanottaa VUODEN SEURA -pokaali Vuokatissa. SSL:n liittohallituksen kokoontuessa siellä. Ote pöytäkirjasta: "Ensimmäiseksi vuoden suunnistusseuraksi liittohallitus on valinnut seuran, joka esimerkillisellä tavalla on tehnyt työtä lajin hyväksi. Seura on luonut hyvät suhteet kuntaan ja näin varmistanut lajin kehittämisen perusedellytykset. Seura on ollut edelläkävijä suunnistuksen viemisessä keskeiseksi osaksi oman kuntansa koululiikuntaa. Seura on jo nyt hoitanut opetuskarttojen valmistamisen liiton lähivuosien tavoitteiden tasolle. Seura on ratkaisevalla panoksellaan vaikuttanut Kainuun Rastiviikon jatkuvuuteen ja kehitykseen. Seura pystyi saamaan mukaan SVUL:n Nuorten Suurkisoihin Lahteen enemmän innostuneita nuoria, kuin mikään muu seura, huolimatta varsin suuresta etäisyydestä kisapaikalle. Tämä Vuoden Suunnistusseura on Kuhmon Peurat".

Vuosi 1987

Taas valmisteltiin Rastiviikkoa. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun järjestimme koko viikon Kuhmossa. Paikka oli Tulikangas. Kaupunki palkkasi työllisyysvaroin toimistosihteerin Marja-Leena Virneksen. Lisäksi päätoiminen kilpailunjohtaja Aila Flöjt sai palkkaa kunnalta 5 kuukauden ajalta. Ratamestareina toimivat Heikki Flöjt, Teuvo Jalonen, Reino Mononen ja Jorma Komulainen. Jormalla oli lasten radat, niinpä hän rastipukkeja rakentaessaan käytti mittana tyttärensä Leenan (10 v) leimauskorkeutta. XXI Kainuun Rastiviikolle osallistui 3660 suunnistajaa, neljän osakilpailun suoritukset oli 13715. Rastiviikon jälkeen järjestettiin am-pitkät matkat samassa maastossa, osanottajia 66. Radat Heikin. Vuoden tiistairastit 14, osanottajia 801. Lisäksi olimme järjestämässä TVL:n Kainuun piirin mestaruussuunnistusta Petäjänimessä, kilpailijoita oli 61. SM-pisteitä kertyi vain 2. Ailan 5. sija hs:n D40-sarjassa. PSM-mitalit: 3 kultaa, 1 hopea, 2 pronssia. Am-mitalit: 32 kultaa, 22 hopeaa ja 13 pronssia. Jäsenmäärä oli 352.

Vuosikokouksessa Aila Flöjt valittiin seuran puheenjohtajaksi, Sakari Kolehmainen hoiti tehtävää 3 vuotta.

Vuosi 1988

PSM-yö järjestettiin Lentiiran Petäjäniemessä. Heikki ratamestarina. Ilmoittautuneita kisaan oli 123, joista 97 oli mukana. Alkukesästä järjestettyyn am-partiokilpailuun Jousijärven kartalla Katajavaarassa osallistui 131 suunnistajaa. Ratamestarivuorossa Teuvo Jalonen. Tiistairastit 19 kertaa, osanottajia 1009. SM-pronssimitalin toi Aila D40-sarjan hs:ssa. Pisteet 4. PSM-mitalit: 3 kultaa. Am-mitalit: 29 kultaa, 20 hopeaa ja 20 pronssia. Jäsenmäärä oli 337.

Hiihtosuunnistusuransa aloitti Flöjtin Antti tokaluokkalaisena Lapin Lumirasteilla Rovaniemellä, hän kiersi H12-sarjan rataa ja kauan, mutta ei ollut moksiskaan maaliin päästessään. Antti oli jo edellisenä kesänä oravapolulla opetellut mustikoiden syömistä ja rastileimausta.

Seura hankki matkailuvaunun toimitsijatilaksi ja samalla vuokrasi sitä jäsenistölle. KuPeferiksi ristitty vaunu palveli hyvin kymmenisen vuotta ennen kuin siihen tuli kosteusvaurio.

Oltiin SSL:n järjestämässä SEURAJOHTAJA -koulutuksessa Vuokatissa viikonvaihde huhtikuussa ja toinen marraskuussa, 9 hengen voimalla. Seuran oma mitali otettiin käyttöön mestaruuskilpailujen palkintona. Kolehmaisen perhe retkeili Italian 3-päiväisellä suunnistusviikolla Trenton maakunnassa.

Vuosi 1989

Viidestoista toimintavuosi kulki vanhoja latujaan. Am-kisoista järjestettiin yökisa Koskella, ratamestari Teuvo Jalonen, osallistujia oli 27 ja POK-viestit Tulikankaalla, ratamestarina Jorma Komulainen. Mukana 25 joukkuetta eli 75 nuorta suunnistajaa. Tiistairastit 16 kertaa, osallistujia 882. Jäsenmäärä kohosi 360:een. SM-pisteitä ei tullut. PSM-mitalit olivat: 1 kulta, 3 hopeaa, 1 pronssi. Am-mitalit: 27 kultaa, 27 hopeaa ja 11 pronssia.

KuPe:hin siirtyivät Juntuset, Eija Kasu:sta ja Eero RasHy:stä. Vuosikokouksessa jaettiin ansiomerkkejä kauan mukana olleille. SSL:n hopeinen am: Heikki Flöjt, Rabbe Tigerstedt ja Pentti Saavinen. Aila oli saanut vastaavan merkin jo piiriparlamentissa. Pronssimerkit: Anja Härkönen, Teuvo Jalonen, Jorma Komulainen, Reino Mononen ja Seija Piirainen. Tunnustusmerkit: Pentti Härkönen, Kauko Kilpeläinen, Sakari Kolehmainen, Marja-Leena Piirainen, Vesa Piirainen, Ari Pääkkönen, Eero Sirviö ja Eeva Väisänen.

Vuosi 1990

Helmikuun alussa järjestettiin suuret hs-kisat, kyseessä oli MM-katsastus ja kansalliset. Paikka Sylväjällä. Heikki oli taas uurastanut vaikeaan maastoon radat. Ilmoittautuneita kisaan oli 433, joista I päivään eli katsastukseen osallistui 365 ja II päivään 236. Keväällä samassa maastossa oli sitten hs:n am-kisat, henkilökohtaiseen osallistui 84 ja viestiin 42. Tiistairasti 14 kertaa ja 609 osallistumista. Vappurastit järjesti Pentti Härkönen ensi kerran valokuvasuunnistuksena, se sai hyvän vastaanoton 123 osallistujan voimalla.

SM-kisamenestys jäi taas laihaksi (0 pistettä). PSM-mitalit: 3 hopeaa ja 2 pronssia. Am-mitalit: 34 kultaa, 32 hopeaa ja 23 pronssia. Jäsenmäärä oli 384.

Toukokuussa naulattiin Kuhmon Peuroille oma lippu. Lipun vihki käyttöönsä Rabbe Tigerstedt. Hankinta liittyi SVUL:n juhlavuoden tapahtumiin. Nyt sitten ei ole enää koko SVUL:a. SVUL:n Nuorten Suurkisoihin Helsinkiin matkasi kesäkuussa 43 kupelaista.

Lainaan seuraavaksi lausahduksia KuPe:n Kuriirista: Eräs pieni suunnistajanalku, joka oli eksynyt hieman, kommentoi kysyttäessä eksymistään tokaisemalla: "Tuntuipa ihanalta eksyä!" Malisen Suvi (8v) tuumasi maalissa oravapolkukisan jälkeen selviydyttyään RR-radalta: "Kylläpä olitte tehneet tänään meille rapaisen raan". Lieksan kansallisissa Susanna Pääkkönen juoksi maalia kohti ja kiristi heti vauhtia, kun kuuli kannustuksen. Maalin tulon jälkeen hän totesi: "Sinun olisi pitänyt tulla huutamaan viimeiselle rastille, jotta olisin älynnyt juosta eläimellisesti maaliin, nyt hävisin muutaman sekunnin toiseksi tulleelle!" Seuraottelussa Lieksassa oli oravapolulla aloittaneita ensi kertaa mukana. Piiraisen Päivi totesi pesusankkojen keskellä: "Olisipa nyt hierova suihku!"

Vuosi 1991

Kesän alussa järjestettiin POK-kisa Riikinahossa, ratamestari Jorma Komulainen. Osanottajia oli 73. Elokuussa oli vuorossa am-päiväsuunnistus Lautasvaaralla, ratamestarina Eija Juntunen, kilpailijoita taas runsaasti eli 181. Tiistairastit 15 kertaa, keräsi 803 osanottajaa. Jäsenmäärä vuoden lopussa 412.

SM-pisteissä tuli kolmas perättäinen nollavuosi. PSM-mitalit: 2 kultaa ja 1 pronssi. Am-mitalit: 33 kultaa, 31 hopeaa ja 22 pronssia.

Peuroille hankittiin Hyundai 386-tietokone, jota aluksi pääsi käyttämään tulevan KRV:n toimistosihteeri Birgitta Leinonen.

Aila valittiin SSL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaksi vuotta kestäneelle kaudelle. Kun Ailaa oli pyydetty tehtävään ehdolle, oli hänellä ollut muita suunnitelmia. Mietittyään asiaa tarkemmin hän muutti suunnitelmia. On nimittäin niin, ettei meidän asioita aja muut kuin me itse, niinpä hän meni mukaan valtakunnalliselle aitopaikalle. Kieltäydyttyään jatkokausista seuraajaksi tuli vuorineuvos Timo Peltola. Aila oli jo sitä ennen toiminut liittovaltuustossa ja Valtion Urheiluneuvostossa sekä lukemattomissa muissa luottamustehtävissä kunta- piiri- ja läänitasolla.

Leena Härkönen päätti kuusi vuotta kestäneen kauden KUPEN KURIIRIN toimittajana, "kirjoituskoneen kuljettajana" kuten hän itse sanoi ja Minna Karjalainen aloitti tehtävässä.

Vuosi 1992

XXVI Kainuun Rastiviikko järjestettiin Tuhkasärkillä. Ratatyöt Heikki Flöjt, Eero Juntunen, Teuvo Jalonen ja Jorma Komulainen. Kilpailijoita oli 14 eri maasta yhteensä 3884, joista 126 ulkomaalaisia. Koko viikon suoritukset 14358. Kisat sujuivat hyvin, ensimmäisen päivän yhdestä teknisestä virheestä huolimatta. Kilpailun johtaja Aila kertoo: "Oli hienoa tehdä sitä viikkoa. Yksi johtajakokemukseni huippuhetki oli kisan aloituspäivä. Kaikki sujui hienosti. Samana päivänä kuitenkin koin siihenastisen johtajaurani vaativimman tehtävän, kun selvittelin tiedonnälkäisille lehtimiehille miesten pääsarjan rastivirhettä. Sain kantapään kautta rautaisannoksen viestintäkoulutusta muun muassa, miten tiedottajien kautta yksi pieni painovirhe voi luoda yleisölle kuvan koko rastiviikon epäonnistumisesta. Viestintä kaikkiaan on erittäin tärkeä osa-alue kisoissa."

Am-kisoista järjestettiin elokuussa yösuunnistus. KRV-maastossa sateisissa oloissa suunnisti 43 kilpailijaa Heikin radoilla. Tiistairastit nimettiin peurarasteiksi ja järjestettiin 15 kertaa, 474 suunnistajaa osallistui.

SM-pisteet 3. PSM-mitalit 3 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi. Am-mitalit: 30 kultaa, 29 hopeaa, 18 pronssia. Jäsenmäärä kohosi rastiviikon ansiosta ennätyksellisesti 430:een.

Kesällä saimme ripustaa hiihtosauvoista ja rastilipuista kunniakujan, kun Minna Väkeväinen ja Anssi Karjalainen viettivät häitään Lentiirassa. Hiihtosuunnistusrintamaa vahvistamaan syksyllä siirtyi seuraan Pasi Jokelainen. Seuranmestaruudet ratkottiin 18.10. hiihtokeskuksessa - 5 cm:n ensilumen peittäessä maan. Vuoden lopussa vuokrattiin toimitilat Kuhmon Yrityssampo Oy:ltä Kainuuntie 88:sta tutummin "kasikasi".

Vuosi 1993

POK-viestit järjestettiin Kanninvaaran kartalla Jorma Komulaisen toimiessa ratamestarina, osanottajia oli yht. 78. Am-päiväsuunnistus Kuivatun Kivijärven kartalla Teuvo Jalosen radoilla keräsi 138 ja viestit 75 osanottajaa. Peurarastit järjestettiin 19 kertaa, joihin ennätysosanotto eli 1182.

SM-pronssin toi Aila hiihtosuunnistuksessa, nyt sarja oli D45, lisäksi nuoret toivat pistesijoja, mm. Ville Kolehmainen H18-sarjassa 5. kesällä. SM-pisteet yhteensä 19. PSM-mitalit: 2 kultaa, 5 hopeaa, 1 pronssi. Am-mitalit: 41 kultaa, 34 hopeaa ja 21 pronssia. Jäsenmäärä oli 403.

SVUL:n lakattua piireistä tuli alueita eli pm muuttui am:ksi. Lasse Köngäs siirtyi KuPe:en hs-vahvistukseksi. Vastaavasti Eero Juntunen siirtyi KuPe:sta Rasti-Hyryyn. Vornaset muuttivat Kajaaniin.

Vuosi 1994

Am-latusuunnistus järjestettiin Nivalla, ratamestari Heikki Flöjt, osallistujia 47. Joulukuun kansallisia hs-kisoja kiusasi pakkanen, lauantai jouduttiin peruuttamaan ja sunnuntaina Heikin radoille jäi 196 osallistujaa. Kisat oli Nivalla. Peurarastit 20 kertaa, osallistuneita 1039. Kiintorastiverkosto valmistui Jyrkänkoskelle.

SM-kisoissa rynnistivät nuoret. Kultaa tuli H16-hs.viestissä: Antti Flöjt, Ilkka Pääkkönen ja Miko Härkönen. Miko toi myös SM-hopean hs-normaalimatkalla. SM-pisteet yhteensä 39,5. PSM-mitalit: 3 kultaa, 6 hopeaa, 6 pronssia. Am-mitalit olivat 51 kultaa, 25 hopeaa ja 32 pronssia, vuoden am-mitalit yhteensä 108 mitalia. Jäsenmäärä oli 359.

Peurojen nuorisotyö sai kiitosta, kun toukokuussa Suunnistusliitto myönsi Sinettiseura-tunnuksen. Miko Härkönen valittiin Kuhmon kaupungin vuoden urheilijaksi. Vuoden lopussa Ville Kolehmainen siirtyi Kalevan Rastiin. Teuvo Moilanen palasi KuPe:en Rasti-Hyrystä 10 vuoden jälkeen.

Ailan seitsemän vuotta kestänyt puheenjohtajuus siirtyi Pentti Härköselle seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Vuosi 1995

Kisajärjestelyt aloitettiin am-hiihtosuunnistuksilla Nivalla keväthangilla. Osallistuneita henkilökohtaiseen ja viestiin oli yht. 114. Joulukuussa 2-päiväiset kansalliset hs-kisat Jämäksessä keräsi yht. 357 suunnistajaa. Heikki oli taas toiminut ratamestarina. Peurarastit järjestettiin 19 kertaa, osallistuneita 575.

SM-kultakanta jatkui hs-kisoissa, kun Mari-Anna Korhonen toi D16-sarjan kultaa, hopeaa toi Antti Flöjt H16-sarjassa samoissa kisoissa. Antti hiihti vain toinen piilolinssi silmässä, kun toinen oli aamulla hotellissa haljennut. Taisi auttaa keskittymään ja lisätä tarkkuutta. Viestipronssin toivat D16 tytöt: Annastiina Vanhala, Tiina Tampio ja Mari-Anna Korhonen. Muutenkin menestystä tuli laajemmalla rintamalla kuin aiemmin, eli SM-pisteitä saimme yhteensä 45. PSM-mitalit: 6 kultaa, 8 hopeaa ja 6 pronssia. Am-mitalit: 56 kultaa, 27 hopeaa ja 17 pronssia. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 307.

Kesällä Pertti Koivisto lupautui KRV'97 kilpailun johtajaksi. Marras-joulukuun vaihteen Äkäslompolon ensi lumen leiristä oli tullut perinne. Esko Tikkinen siellä odottaa kupelaisia.

Vuosikokouksessa vahvistettiin seuran sääntöjen muutos. SVUL:n ja SVUL:n Kainuun piirin lakkautusten myötä säännöistä poistettiin SVUL:a koskevat kohdat ja siirryttiin kahden vuosikokouksen systeemiin, jossa marraskuussa pidettävä syyskokous ratkaisee henkilövalinnat ja toimintasuunnitelmat, maaliskuun kevätkokous käsittelee tiliasiat ja toimintakertomuksen. Johtokunnasta tuli hallitus ja tilikausi muutettiin kalenterivuodeksi. Minna Karjalainen päätti neljä vuotta kestäneen kauden KUPEN KURIIRIN toimittajana - työtä jatkamaan ryhtyi Virpi Komulainen vuodeksi eteenpäin.

Vuosi 1996

Vuoden alussa KuPe:lle hankittiin Ockelbo 5000-moottorikelkka. Elisa Meriläinen aloitti KRV'97 pääsihteerin tehtävät vapaa-aikatoimiston yhteydessä. Kesällä järjestettiin am-päiväsuunnistus ja viestit Lontanlammella Teuvo Jalosen toimiessa ratamestarina. Henkilökohtaiseen osallistui 123 ja viesteihin 57 suunnistajaa.

Joulukuussa järjestettiin perinteiset 2-päiväiset kansalliset hs-kisat, joista 1. päivä oli testikisa MM-katsastukseen. Paikka oli Hietaperässä ja radat Heikin. Osallistumiset yht. 460. Peurarasteja järjestettiin 21 kertaa, osallistumisia 674.

Tälle vuodelle sattui KuPe:n historian paras SM-menestys. Mitaleita tuli 6 kpl. Kultaa H65 Teuvo Moilanen, hopeaa 3 kpl: D16 Mari-Anna Korhonen, H16 Ilkka Pääkkönen, D16-viesti: M-A. Korhonen, A. Vanhala ja T. Tampio. Pronssia H18-viesti: A. Flöjt, I. Pääkkönen ja M. Härkönen, nämä kaikki hiihtosuunnistuksessa, lisäksi pronssin toi H18-sarjan pyöräsuunnistuksessa Antti Flöjt. Yhteensä SM-pisteet 69. Seuran sijoitus 28. SM-pisteitä saaneiden seurojen joukossa, joita oli 165. PSM-mitalit. 8 kultaa, 7 hopeaa ja 2 pronssia. Am-mitalit. 62 kultaa, 38 hopeaa ja 18 pronssia, yhteensä 118 mitalia oli seuran ennätys yhden vuoden aikana. Jäsenmäärä oli 286.

Kauden loputtua Lasse Köngäs ja Pasi Jokelainen siirtyivät Sotkamon Jymyn hiihtosuunnistusporukkaan.

Vuosi 1997

XXI Kainuun Rastiviikko järjestettiin Lentuan Latvavaarassa. Ratatyöt Heikki Flöjt, Teuvo Jalonen, Mikko Kanniainen, Teuvo Moilanen ja Jorma Komulainen. Kilpailijoita saimme 3013, josta neljän päivän osanotot yhteensä 11307. Viikko meni kunnialla läpi organisaation sisäisistä vaikeuksista huolimatta. Tulospalvelujärjestelmä uusittiin eli käytettiin Pirilän ohjelmia. Pirilä itsekin paikalla olleena oli oikea tukihenkilö ohjelman ensi käytössä. Kiitosta saatiin siitä sekä tiedottamisesta lehtimiehiltä ja kilpailijoilta. Kilpailun suojelija Marjo Matikainen-Kallströmkin piipahti paikalla ja oli ihastunut kisatunnelmaan. Torstain kilpailupäivä toi suru-uutisen, kun Flöjtien perheystävä sveitsiläinen Ruedi Wassmer menehtyi kisamaastossa.

Joulukuun kansalliset hiihtosuunnistukset muuttuivatkin kansainvälisiksi, kun 80 venäläistä kilpaili ja kahmi palkintoja useissa sarjoissa. Kisat järjestettiin KRV-kisamaastoissa Särkän kämpän toimiessa kilpailukeskuksena. Heikin radoilla kilpailusuorituksen teki kahtena päivänä yhteensä 494. Am-kisoista järjestettiin hiihtosuunnistus huhtikuun alussa Hietaperässä, kisailijoita vaatimattomat 56. Peurarastit suunnistettiin 20 kertaa, osallistumisia 757. Jäsenmäärä 267.

SM-menestys jäi tällä kertaa pistesijojen varaan, mitaleita ei siis tullut. SM-pisteet olivat kuitenkin yhteensä 38. PSM-mitalit: 9 kultaa, 6 hopeaa ja 6 pronssia. Am-mitalit: 53 kultaa, 28 hopeaa ja 15 pronssia.

Poliisille luovutettiin suunnistuskarttoja 19 alueelta pelastuspalvelun käyttöön ja ilmoitettiin ryhmä etsintöjä varten. Anu Haverinen (ent. Lampinen) siirtyi KuPe:en Nastolan Terästä. Sundmanit muuttivat Kuopioon. Syyskokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja Jarmo Hyvönen, joka jatkaa vieläkin. Härkösen Pentti siirtyi 3 vuoden jälkeen ilmoituksensa mukaan rivijäseneksi.

Vuosi 1998

Kesällä teimme uuden lajivaltauksen Kuhmossa, kun rastiviikon välipäivänä järjestimme pyöräsuunnistukset Syväjärven maastossa. Heikki teki radat ja osallistujia oli 46. Am-pikamatkat suunnistettiin Romuvaarassa, suorituksia 80. Kisojen päätteeksi etsimme iäkästä suunnistajaa, jopa poliisin koirapartionkin ehdimme kutsua paikalle, ennen kuin pitkän lenkin mies Reino Välitalo osasi kisapaikan lähelle. AOK käytiin pitämässä Ristijärvellä, kisailijoita 43. Peurarastit järjestettiin 22 kertaa, osanottajia yhteensä 737.

SM-menestyksessä pääsimme jälleen mitalikantaan. Hopea tuli hs-viestissä H20 pojille: Antti Flöjt, Ilkka Pääkkönen ja Miko Härkönen. SM-pronssin toi hs.pikamatkalla H20-sarjan Antti F. Lisäksi tuli pistesijoja runsaasti, niin että SM-pisteet olivat 51. PSM-mitalit: 6 kultaa, 5 hopeaa, 1 pronssi. Am- mitalit: 56 kultaa, 26 hopeaa ja 18 pronssia. Jäsenmäärä 247.

Huhtikuussa kärähti KuPe:n varastossa keittiökalusteet ja tuli savu- ja nokivaurioita. Kuumuus sulatti myös sähköjohtoja. Palo oli sammunut kuitenkin itsestään hapen puutteeseen ja pääsimme pelkällä säikähdyksellä. Vakuutus korvasi keittiönurkkauksen uusimisen ja maalauksen. Itse tuuletimme ja siistimme irtaimiston. Kesällä tiistairasteilla Korhosen Anitaa vastaan lönkötteli karhu Nivan Kylmäpurolla. SSL teki päätöksen Emit-leimausjärjestelmän käyttöönotosta, niinpä KuPe:llekin tilattiin heti aloituspaketti ja se oli käytössä sitten seuraavana kesänä. Liitto valitsi KuPe:n edelleen Sinettiseuraksi. Pirhosen Anu siirtyi KeKaRa:sta vuoden lopussa KuPe:en vahvistamaan nuorten naisten hiihtosuunnistusta. Reino Pääkkönen siirtyi vastaavasti kotiseudulleen Nurmekseen ja RasPi:een.

Vuosi 1999

25. toimintavuoden kisajärjestelyt aloitettiin tammikuun lopussa hiihtosuunnistuksen bonuskisoilla Koivumäellä. Pakkasen takia jouduttiin lauantain kisapäivä perumaan ja pidettiin sitten yksipäiväiset. Osanottajia Heikin radoilla oli 195. Am-hiihtosuunnistuksen pikamatkat hiihdettiin viimeisillä lumilla huhtikuussa Koivumäen urilla. Osanottajia oli 33. Samaan maastoon rakennettiin myös am-partiorastit toukokuussa. Heikin apuna oli Pauli Malinen. Osanottajia oli 48. Kansalliset 2-päiväiset hs-kisat oli sitten joulukuussa Haukelan koulun maastossa. Lisäväriä antoi Vuokatissa leireillyt Italian MM-ryhmä Nicolo Corradinin johdolla. Kaksinkertainen maailmanmestari Corradini sijoittui molempina päivinä kolmanneksi. Kilpailijoita oli 1. päivänä 251 ja 2. päivänä 241.

Peurarastit järjestettiin 20 kertaa, osanottajia yhteensä 596. Jäsenmäärä vuoden lopussa 253.

SM-menestys jäi vähäiseksi moneen vuoteen. Vain pistesijoja tuli hiihtosuunnistuksessa, yhteensä SM-pisteet 13. PSM-mitalit: 1 kulta, 2 hopeaa. Am-mitalit: 53 kultaa, 21 hopeaa ja 10 pronssia.

Toukokuussa pidimme 25-vuoden kunniaksi toimintapäivän hiihtokeskuksessa, jossa tutustuimme Emit-leimaukseen, karttanäyttelyyn, varuste-esittelyyn, luontopolkuun ym. Sää vain ei suosinut, mutta 26 liikkujaa oli mukana.

KuPe:n varapj. filosofian lisensiaatti Raimo Heikkilä väitteli Helsingissä Kyrönjoen tilasta. Rastitreffeillä Järvenpäässä palkittiin Juntusen Eija Vuoden ohjaaja -palkinnolla. KuPe sai Nuori Suomi -kannustuspalkinnon 5000 mk ja lisäksi Soneran tunnustuspalkinnon. Palkitsemisen perusteissa mainittiin toiminnan lapsilähtöisyys ja monipuolisuus harjoitusten järjestämisessä eri ikäryhmille. Toiminnassa on käytetty monipuolisesti eri yhteistyötahoja ja suuria joukkoja on säännöllisesti liikuteltu laajan kaupungin alueella bussikuljetuksin. Ohjelmaan on sisältynyt suunnistustaitojen opettamisen lisäksi esimerkiksi retkeilyä, luontotietoutta ja hauskaa liikunnallista yhdessäoloa. Ilkka Pääkkönen valittiin SSL:n nuorten hiihtosuunnistuksen MM-valmennusryhmään ja Anu Pirhonen naisten B-ryhmään.

KuPe:en siirtyivät 1.12. alkaen Paltamon Urheilijoista D21-sarjan Kristiina Huhtala ja D20-sarjan Kreetta Huhtala. Katja Pääkkönen siirtyi KuoSu:sta KuPe:en. Nuorten naisten tavoite on viestimenestys. KuPe:n veteraani H65:n Teuvo Moilanen siirtyi hs-kauden alussa edustamaan Vaalan Karhua. Aila lopetteli KuPe:n Kuriirin toimittamisen 3 vuoden jälkeen ja homman aloitti Raimo Heikkilä.

Marraskuussa vietimme syyskokousta 25-vuotta juhlistaen. Monien palkittujen lisäksi jaettiin SSL:n myöntämät ansiomerkit: Kultainen n:o 77 Aila Flöjt ja n:o 78 Heikki Flöjt. Hopeinen n:o 617 Pentti Härkönen ja n:o 618 Eija Juntunen. Ansiomerkki n:o 1833 Mikko Kanniainen ja n:o 1834 Ari Pääkkönen. Tunnustusmerkit: Raimo Heikkilä, Jaana Malinen ja Pauli Malinen.

Lopuksi

Olen kirjoitellut tätä KuPe:n historiikkia marraskuun hämärinä iltoina v. 2000. Runkona oli Aila Flöjtin 25-vuotisjuhlakokouksessa pitämä puhe lisättynä seuran vuosikokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjoista sekä KuPe:n arvokkaista viidestä leikekirjasta saaduilla tiedoilla. Leikekirjoista voi todeta Kuhmon Peurojen toimineen merkittävästi paikallisessa elämässä. Lisäksi haluan luetella mukana olleita muutamia varsinkin nuorten nimiä. 1970-luvulta: Riitta Huotari: ahkera kilpailija D14-16 sarjoissa piiri- ja kansallisella tasolla. Sirpa Purovesi: Sveitsin rastiviikolle osallistuja ja viestijoukkueen jäsen. KuPe:n naisten ensimmäinen viestijoukkue pm-hiihtosuunnistuksessa oli Riitta Huotari, äitinsä Eine Huotari ja Aila Flöjt. Siitä viestistä tuli mestaruus. Ulla Moilanen: mukana pikkutytöstä asti. Kerran Ulla oli hukassa Juukassa rastireitin viitoitukselta harhautuneena. Maantieltä hänet kyytiin poiminut setä toi tytön kisapaikalle. Nyt Ulla suunnistaa KaSu:n ikänaisissa hyvällä menestyksellä. Maritta Sievänen: ahkera harjoittelija ja kilpailija, ylsi myöhemmin SM-tasolle ja kalottiedustajaksi. Viestijoukkueen vakiokalustoa: Eija Heikkinen ja Birgi Huotari. Pojista Kemppaisen Hannu ja Harri, Mikkosen Urpon pojat, Moilasen Raimo, Tigerstedtin Jari, Tervon pojat, Huotarin Timo, Monosen Veijo kunnostautui kesäsuunnistuksessa. Anssi Karjalainen, Reijo Huotari ja Arto Haverinen, hiihtosuunnistustrio. Olipa siellä Sieväsen Matti ja Kärkkäisen Svanttekin. Naisista Anja Härkönen, Aila Määttä ja Helli Hyytiäinen kilpailivat pm-tasoa myöten. Miehistä mukana ovat vielä nytkin monet 70-luvulla aloittaneet, mm. Huotarin Kauko ja Onni, Härkösen Pentti, Jalosen Teuvo, Kanniaisen Mikko, Kilpeläisen Kauko, Klemetin Matti, Komulaisen Jorma, Monosen Reino ja Saavisen Pentti.

1980-luvulta: Hutun Kati ja Piia, Väisäsen Helena, Taskisen Juha, laina Kajaanista. Opettajan innostamina aloittivat Härkösen Minna, Huotarin Marika, Pääkkönen Susanna. Vanhempiensa mukana aloittivat Piiraisen Marjut ja Jorma, Komulaisen Leena, Kyllönen Ari T. Kähkönen Keijo, Heikkinen Tomi ja Jalosen Mika. Seija Piirainen äitinä oli ahkera ohjaaja kavereinaan Eeva Väisänen ja Marja-Leena Piirainen. Vuosikymmenen vaihteessa mukaan tullut Komulaisen Virpi suunnisti aktiivisesti yli kymmenen vuotta KuPe:n riveissä kesällä ja talvella.

1990-luvulta: Flöjtin Antti, Heikkisen Juha-Antti, Innilän Titta, Tiia ja Antero, Pääkkösen Katja ja Ilkka, Kolehmaisen pojat, Komulaisen Liisa, Kilposen Tuire, Vanhalan Annastiina, Korhosen Mari-Anna ja Tampion Tiina. Lähes kaikkien heidän perheenjäsenensä ovat olleet kiinteästi mukana huoltamassa ja tietenkin toimitsijoina tapahtumissa. Sitten aloittivat harrastuksensa Hyvösen Ville, Mikko ja Janne, Malisen Sanna ja Sami, Juntusen Jenni-Reetta, Mari ja Jaakko. Parina viime vuonna on tullut taas ilahduttavan paljon mukaan uusia lapsia ja vanhempia. Täten toiminnan jatko on turvattu, kunhan jotkut jaksavat olla johtajina.

Loppujen lopuksi

Lopuksi täytyy palata alkulauseeseen "syksyllä kaikki on toisin" sillä syyskuun viimeinen päivä toi Kuhmoon suruviestin. Heikki Flöjt leimasi viimeisellä rastillaan pyöräsuunnistuksen SM-kilpailuissa Alastarolla. Heikin äkillinen ja odottamaton poismeno asettaa meille uuden haasteen seuratyössä. Heikki teki seuratyötä aikaansa ja vaivaansa säästämättä. Hänellä riitti tarmoa kaikkeen mikä edisti suunnistusurheilua. Monet olivat harjoitukset ja pitkät reitit kelkkaurien raivauksessa, jotka hän ehti tehdä nuoria valmentaessaan ja kisajärjestelyjä tehdessään. Hän teki kaikki Kuhmon Peurojen suunnistuskartat yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Kisamatkoille lähdettäessä Heikin auto täyttyi ensimmäisenä. Heikki oli äärimäisen luotettava. Sen minkä lupasi, sen hän myös teki ja tekikin kunnolla. Jätimme Heikille hyvästit vaikuttavassa siunausjuhlassa Kuhmon kirkossa 4.11.2000, mutta muisto hänestä säilyy sydämissämme pitkään. Tavoitteemme olkoon kunnioittaa Heikin elämäntyötä jatkamalla hänelle ja meille läheisen suunnistusurheilun edistämistä parhaan kykymme mukaan. Olkoon siitä ensimmäisenä osoituksena joulukuussa pidettävät Heikin muistokisojen-nimeä kantavat kansalliset hiihtosuunnistukset.

Kuhmo, marraskuu 2000

Pentti Saavinen

Oheisena luettelot KuPe:n hallituksen jäsenistä sekä KuPe:n tuottamista suunnistus- ja opetuskartoista.

Kuhmon Peurat ry. 25 vuotta

PERUSTAJAJÄSENET                   PUHEENJOHTAJAT

Aila Flöjt                                         Rabbe Tigerstedt pj. 1975-1984 10 v.
Rabbe Tigerstedt                             Sakari Kolehmainen pj. 1985-1987 3 v.
Teuvo Moilanen                               Aila Flöjt pj. 1988-1994 7 v.
Mauno Piipponen                             Pentti Härkönen pj. 1995-1997 3 v.
Pekka Kivinen                                 Jarmo Hyvönen pj. 1998-
Jouko Mäkelä
Urpo Mikkonen
Pentti Saavinen

HALLITUKSEN JÄSENET

Risto Leinonen 1975 (Ilomantsi) 1 v.
Viljo Ollilainen 1976 (edesmennyt) 1 v.
Aila Flöjt 1975-1977 3 v.
Pekka Kivinen 1975-1978 4 v.
Urpo Mikkonen 1975-1979 (Kuopio, vpj.) 5 v.
Teuvo Moilanen 1975-1984 (vpj. 4 v) 10 v.
Pentti Saavinen 1975-1999 (siht. 25 v) 25 v.
Jorma Komulainen 1977-1987 11 v.
Riitta Huotari 1978-1979 2 v.
Reino Mononen 1979-1990 (vpj. 6 v) 12 v.
Anja Härkönen 1980-1987 8 v.
Heikki Flöjt 1980-1984 1989-2000 (vpj. 1 v) 17 v.
Teuvo Jalonen 1985-1988 4 v.
Martti Pääkkö 1985-1986 2 v.
Pentti Härkönen 1987-1992 (vpj. 1 v) 6 v.
Seija Piirainen 1988-1989 2 v.
Eero Sirviö 1988-1991 (vpj. 1 v) 4 v.
Tuula Pääkkönen 1990-1993 4 v.
Eero Juntunen 1991-1993 3 v.
Minna Karjalainen 1992-1995 4 v.
Rainer Sundman 1993-1997 (Kuopio, vpj. 3 v) 5 v.
Marjut Kyllönen 1994-1997 4 v.
Ari Pääkkönen 1994- 7 v.
Jarmo Hyvönen 1996-1997 (vpj.) 2 v.
Pauli Malinen 1998-2000 3 v.
Eija Juntunen 1998- 3 v.
Raimo Heikkilä 1998- (vpj.) 3 v.
Jaana Malinen 2000- (siht.) 1 v.

Kuhmon Peurojen tuottamat kartat:

SUUNNISTUSKARTAT

Vuosi Maasto Mittakaava Ensikäyttö, ym.
1976 Lentuankoski 1:20000 KRV-76 perusk.-71
1977 Paloniemi 1:20000 PSM-77 perusk.-71
1978 Rastinkylä 1:20000 KRV-78 perusk.-73
1980 Multikangas 1:15000 PSM-yö -80
1981 Risteli 1:15000 Kalotti-81 KRV-82
1982 Koskenmäki (hiihtos.) 1:25000 PSM-hiihtos.-82
1984 Mäntymäki 1:15000 Pm-viestit -84
1985 Jämäs 1:15000 Seuraottelu -85
1985 Riienniva 1:15000 PSM-85 stereo
1987 Petäjäniemi 1:15000 PSM-yö-88 stereo
1987 Jousijärvi 1:15000 KRV-87 stereo
1987 Tulikangas 1:15000 KRV-87 stereo
1989 Kosken leirikeskus 1:15000 Pm-yö -89 stereo
1989 Sylväjä (hiihtos.) 1:20000 MM-katsastus -90
1991 Lautasvaara 1:15000 Pm-päivä-91 stereo
1991 Riikinaho 1:15000 POK-91 stereo
1992 Kanninvaara 1:15000 Harjoitusk. stereo
1992 Kanninvaara länsiosa 1:10000 Harjoitusk.
1992 Kuivattu Kivijärvi 1:15000 KRV-92 stereo
1992 Porttivaara 1:15000 KRV-92 stereo
1992 Hietasuo 1:15000 KRV-92 stereo
1993 Kylmäpuro 1:15000 Pm-latu, kans.hs-94
1994 Jyrkänkoski 1:15000 S-ottelu-94 perusk.
1995 Mäntymäki 1:15000 Kans.hs-95 ATK-piir
1996 Lontanlammet 1:15000 Am-päivä+viestit-96
1996 Härkömäki 1:10000 Harjoitusk. perusk.
1997 Syväjärvi 1:15000 Kans.hs-96 tulostek
1997 Romuvaara 1:15000 KRV-97 stereo
1997 Sarvikangas 1:15000 KRV-97 stereo
1997 Hurstilampi 1:15000 KRV-97 stereo
1997 Särkkälampi 1:10000 KRV-97 stereo
1997 Sarvijärvi 1:10000 KRV-97 stereo
1997 Pahavaara 1:10000 KRV-97 stereo
1997 Latvavaara 1:10000 KRV-97 stereo
1999 Koivumäki 1:15000 Kansall.hs-99
1999 Haukela (hiihtos.) 1:15000 Kansall.hs-99
2000 Haukela 1:15000 Harjoitusk.
2000 Kanninvaara 1:10000 Harjoitusk.
2000 Riihikangas 1:10000 S-ottelu -00
2000 Multisuo 1:10000 Harjoitusk.
2000 Lentiiran lomakylä 1:10000 Tervarastit, am-pika

OPETUSKARTAT

Yläaste 1:6000 -78 Mammankaivo 1:4000 -78
Sylväjän koulu 1:5000 -84 Kuhmonniemen koulu 1:5000 -84
Korkeamäki 1:10000 -85 Hietaperä 1:5000 -86
Koskenmäki 1:5000 -87 Niemiskylä 1:10000 -88
Kuusamonkylä 1:10000 -88 Vartiuksen koulu 1:10000 -88
Kosken leirik. 1:10000 -88 Saarikosken koulu 1:2000 -89piha
Hankaranta 1:5000 -90 Nivan koulu 1:10000 -92
Hankaranta'94 1:5000 -94 Seilosen koulu 1:10000 -96
Kontion koulu 1:4000 -98 Kontion koulu 1:1250 -98piha
Kalevalakylä 1:5000 -99

---------------------------------------------------------------------------------

VUOSI 2000

Seuralehti Kuriirin päätoimittajana aloitti Raimo Heikkilä. Lehtihän ilmestyi neljä kertaa vuodessa ja siitä seuran väki sai tietoa ajankohtaisista asioista.

Pentti Saavinen palkittiin Suunnistusliiton kultaisella ansiomerkillä. Lehtihaastattelussa hän kertoi aloittaneensa seuratoiminnan vuonna 1969 Kuhmon Kivan suunnistusjaostossa ja vuonna 1974 perustetussa Kuhmon Peuroissa Pentti toimi sihteerinä ja rahastonhoitajana syksyyn 1999 saakka. Pentille iso kiitos toimintakautensa aikaisen toiminnan kirjaamisesta historiikiksi!

Vuonna 2000 Peuroissa oli 253 jäsentä, joista oravapolkulaisia oli noin 100.

Ilkka Pääkkönen edusti Suomea nuorten MM- hiihtosuunnistuskisoissa Slovakiassa. Muistoina kuulemma oli katkennut suksi ja megapummi. Aiemmin talvella Ilkka oli sijoittunut maailmancup-kisoissa Vuokatissa sijalle 5 sekä normaali- että pikamatkalla.

Talvikaudella Tuire Kilponen ja Liisa Komulainen ohjasivat lapsia (25-30)   salivuorolla. Talvikausi oli heille toinen. Oravapolun käynnistyessä mukaan ilmoittautui 60 lasta.

Annastiina Vanhala toimii seuran kesätyöntekijänä avustaen oravapolulla, Peurarasteilla sekä muussakin seuran toiminnassa. Kainuun alueen oravapolkuleiri järjestettiin Nivan kylätalolla. Osanottajia tuli Kainuun seuroista 27. Annastiina ja Juntusen Eija toimivat ohjaajina ja harjoitusten laatijoina.

Peurat järjesti kesäkuun alussa seuraottelun Riihikankaalla ja voitto saatiin.

Kilpailuissakin kauden aikana käytiin. KRV järjestettiin Puolangalla, Pyssylammen maastossa.  Ville Hyvönen voitti hienosti sarjansa H16E. Samoin voitot kokonaiskilpailussa nappasivat Kreetta Huhtala D20, Ranja Koski D21B ja Antti Flöjt H21C.

Nuorten Jukolassa Tammelassa KuPe sijoittui sijalle 91.

Koululiikuntaliiton mestaruuskisoissa Haukiputaalla Mari Juntunen suunnisti hopeaa sarjassa D10RR .  Ville Hyvönen oli neljäs sarjassa H16 ja Minna-Mari Karppinen sijalla 8 sarjassa D13. Seuraavana vuonna hän sai hopeaa Koululiikuntaliiton hiihtosuunnistuksen SM-kisoissa.

SM-yösuunnistuksissa Lemillä Eija Juntunen saavutti pronssia sarjassa D40.

Uutta kautta käynnisteltiin hisuleirillä Ylläksellä. Mukana oli 10 seuran suunnistajaa, nuorempia ja vanhempia. Mutta ei ollut enää syksyllä menehtynyt  Flöjtin Heikki.

 VUOSI 2001

Oravapolkutoiminnasta vastasi Annastiina Vanhala. Harjoituksia kesäkauden aikana oli 21 kertaa ja salivuoro käynnistyi kesäkauden jälkeen. Oravapolulla oli myös taitoryhmälle omat harjoitukset eri iltana. Toiminnasta vastasi Eija J.

Nikkari-Jukolassa Jurvassa Peurojen ankkuri Anssi Karjalainen ohitti kiivaassa ankkureiden loppukiritaistossa Rasti-Hyryn Veli-Matti Lähdesmäen ja näin Peurat oli Kainuun paras joukkue sijalla 243.

2001- Rastiviikko järjestettiin Vuokatissa emäntäkoulun haastavissa maastoissa. Peuroille menestystä tuli seuraavasti: Ranja Koski 2. sarjassa D21B, Mikko Kanniainen 3. sarjassa H45A. Omaa tulevaa Rastiviikkoamme markkinoimme jo kovaa kyytiä. Perhesarjan rastireittirataa kiersi myös 5-vuotias Elmeri Karjalainen kummisetänsä Pasi Jokelaisen avustamana.

Oheistapahtumana Rastiviikolla oli pyöräsuunnistuskilpailu, johon Multikankaalla osallistui nelisenkymmentä kilpailijaa. Ratamestarina toimi Antti Flöjt.

Särkän kämpällä järjestettiin oravapolkulaisten leiri. Nuorten Jukolassa Jämsässä ykkösjoukkueemme (Mikko Hyvönen, Jaakko Juntunen, Mari Juntunen, Mikko Huotari, Sanna Malinen, Minna-Mari Karppinen ja Ville Hyvönen) sijoittui sijalle 71. Kakkosjoukkue oli sijalla 151.

Mikko Hyvönen sai kutsun valtakunnalliselle oravapolkuleirille, joka järjestettiin Tampereella MM-kisojen yhteydessä.

Pohjois-Suomen mestaruuskisoissa Kuusamossa saatiin mainiota menestystä seuran suunnistajille. Mestareiksi suunnistivat Sanna Malinen, Mari Juntunen, Eija Juntunen sekä viesteissä porukka Jenni Kyllönen, Tiina Pöllänen, Sanna Malinen sarjassa D40 (maksimi-ikä). Hopealle selvisivät Pentti Manninen sarjassa H21C ja viestijoukkueet Juho-Tuomas Lukkarinen, Karoliina Manninen, Mari Juntunen TR-sarjassa sekä Sami Malinen, Mikko Hyvönen, Ville Hyvönen omassa sarjassaan. Karoliina sai pronssia henkilökohtaisessa kilpailussa.

Aluemestaruuspistepytyssä kärkipaikan nappasi Ville Hyvönen. Matti Klemetti oli toinen ja Pentti Härkönen kolmas. Yhteensä 41 seuran jäsentä osallistui kauden aikana aluemestaruuskisoihin.

Seuraavan kesän 2002 Rastiviikon teemaksi valikoitui Aito ja luonnollinen, Wild and original. Lajin harrastajia ja Rastiviikoilla mukana olleita kannustettiin kertomaan ja kirjoittamaan tarinoita 35v- historiikkiin. Yhteenveto tarinoista taisi jäädä ajatuksen asteelle. Yhtenä teemana tulevalla Rastiviikolla tuli olemaan myös talvisota, oltiinhan tapahtumapaikkojen ytimessä. Pääsihteerinä aloitti Anne Huotari.

Syksyllä Saunajärven maastoissa liikkuivat Rastiviikkomme ratamestarit ja valvojat. Suunnistusliiton kartta-asiamies Jorma Ake koulutti porukkaa ajankohtaisista rata- ja sarjajakoasioista.

Syyskokouksessa Rastitytön palkinnon sai Mari Juntunen ja Rastipoikana palkittiin Mikko Hyvönen.

Joulua edeltävänä viikonloppuna Peurat ahkeroi vielä yhden suuren tapahtuman. Kalevalan hiihtokeskuksessa järjestettiin kansallinen hiihtosuunnistuskilpailu, johon osallistui eri-ikäisiä kilpailijoita  yhteensä 260. Kilpailunjohtajana toimi Raimo Heikkilä ja ratamestarina Anssi Karjalainen, jonka ratasuunnittelu sai osallistujilta vuolaat kiitokset.

VUOSI 2002, Rastiviikko-vuosi

Monessa touhussa Kuhmossa ja Peuroissakin mukana ollut Heikkilän perhe muutti Joensuuhun. Aktiivista perhettä kiiteltiin kovasti hyvästä yhteistyöstä. Kuriiri jäi nyt ilman päätoimittajaa ja tehtävän nappasi Juntusen Eija.

Seuran sihteerinä aloitti Arja Kyllönen. Oravapolku pyöri entisen mallikkaasti. Toiminnasta vastasi Anita Korhonen ja mukana touhusi 49 lasta.

Am-latusuunnistus järjestettiin Syväjärvellä. Ratamestarina toimi Reino Mononen.

Suunnistuksen Kainuun maakuntaviesti heräteltiin vuosien tauon jälkeen henkiin ja se järjestettiin Puolangalla. Peuroista oli mukana joukkue molemmissa sarjoissa D ja H.

Valtakunnallinen Leimaus-leiri järjestettiin Parikkalassa. 7-henkistä joukkoa ohjasi Markku Haverinen. Alueen leiristä Puolangalta Pyssylammelta jäivät suunnistajilta mieleen mukavat helppokulkuiset maastot ja rapainen pesuvesi lammessa. Saunakin olisi kuulemma ollut, mutta kenelläkään ei ollut sinne avainta.

Asikkala-Jukolassa Vesivehmaalla suunnisti meikäläisistä molemmissa viesteissä kaksi joukkuetta ja mikä parasta, miesten porukka oli jälleen paras kainuulaisjoukkue sijalla 232. Viestiä siinä veivät Ville Hyvönen, Mikko Hyvönen, Ilkka Pääkkönen, Mika Kinnunen, Mikko Kanniainen, Jussi Piirainen ja Anssi Karjalainen.

Ville Hyvönen edusti Suomea Torniossa Barentsin mestaruuskilpailussa (entinen kalottiottelu, jonka Peuratkin on järjestänyt vuonna 1981 Ristelin maastossa). Edustustehtävä oli Villen kohdalla toinen laatuaan. Hienosti sujui tämäkin kisa, Ville kuittasi yhteistuloksissa ylivoimaisen voiton 15 minuutin erolla kilpakumppaneihin.

Rastiviikkomme Saunajärvellä keräsi 2200 kilpa- ja noin 300 kuntosuunnistajaa kahdeksasta eri maasta. Rajan läheisyys kiehtoi kilpailijoita ja Täyssinän rauhan aikaisella rajakivellä riitti kävijöitä.

Kilpailunjohtajana viikolla toimi Jarmo Hyvönen ja ratamestareina Anssi Karjalainen, Mikko Kanniainen ja Eija Juntunen. Valvojia olivat Pasi Jokelainen KaSu ja Pekka Kanste SoJy. Seuran nuoret vastasivat viikon Nallerata-tapahtumista. Nykyisin toiminnan nimi on Rastiralli. Se on perheen pienimmille tarkoitettu oheispalvelu. Kävijöitä Nalleradalla oli päivittäin kolmisenkymmentä. Nuoret olivat keksineet mukavasti tehtäviä paikalla olevaan luontoon liittyen. Oli ketun kaivamia koloja, kasvien tunnistamista, käpylehmien tekoa  jne.

Kainuun Liikunta tuli entistä vahvemmin mukaan Rastiviikon taustaorganisaatioon ja viikkoa markkinoitiinkin jatkossa kokonaisvaltaisemmin kainuulaisena suurtapahtumana.

Peuroille luovutettiin Sinettiseura-tunnus, joka oli osoitus laadukkaasta nuorisotyöstä. Olimme totta kai ylpeitä huomionosoituksesta.

Suomen Suunnistusliitto myönsi Peurojen järjestettäväksi  pääsarjojen SM-kilpailun vuonna 2004. Sen valmistelut käynnistyvät heti. Suunnitelmissa oli, että SM-kisan jälkeen kahden vuoden päästä Rastiviikkomme järjestettäisiin samassa kisamaastossa Vepsä-Ahovaaran kylällä Huuhkajanvaara- Jämäsvaaran maastossa. Näin sitten tehtiinkin.

Koululiikuntaliiton kisoissa Ikaalisissa kuhmolaisista menestyi parhaiten D-sarjan neljänneksi sijoittunut viestijoukkue, jossa suunnistivat Mari Juntunen, Sanna Malinen ja Ville Hyvönen.

 Seuran paras urheilija oli Anssi Karjalainen. Vuoden Rastityttönä palkittiin Sanna Malinen ja Rastipoikana Teemu Kyllönen. Sanna kertoi Kuriirissa, että mukavinta suunnistuksessa on kunnon kehittyminen ja kaverit. Hän haluaisi oppia ja kehittyä kartanlukijana niin, että kompassia tarvitsisi mahdollisimman vähän. Teemu tuli oravapolun seikkailurasteille mukaan jo kuusivuotiaana ja hänen mielestä parasta suunnistuksessa on rastin löytyminen.

Uutena asiana Kuriirissa kerrotaan, että seuralla on internet-yhteys 88:n toimistolla ja sitä saavat käyttää kaikki seuran jäsenet .

VUOSI 2003

Vuoden ensimmäinen Kuriiri esitteli uudet hallituksen jäsenet. Eija Tervo ja tauon jälkeen kuvioihin palannut Marjut Kyllönen toimittivat Kuriiria ja vastasivat kunto- ja harrastussuunnistuksesta. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli myös Arto Huotari, joka kertoi innostuneensa lajista armeija-aikana.

Seuran nuoret perustavat Mikko Hyvösen johdolla oman toimintaryhmän, joka ideoi mm. tapahtumia (esim.  lasketteluretki Rukalle) sekä edustusasuja seuralle.

Velipoika Ville vaihtoi parin vuoden mietinnän  jälkeen seuraa ja pääsi heti mukaan SK Pohjantähden kahdeksanhenkiseen ykkösryhmään. Ville muuten voitti Suunnistaja-lehden perinteisen kuvasuunnistuksen. Oikeita vastauksia oli tullut 108 ja niin vain arpaonni suosi Villeä. Hän sai palkinnoksi Suunnistaja-lehden vuosikerran.

Myös muutaman vuoden Peuroja edustanut Kristiina Huhtala vaihtoi seuraa Oulaisten Taruun.

Seuraottelu järjestettiin Saunajärvellä. Ratamestarina toimi Antti F. ja Peurat oli toinen Nurmeksen jälkeen.

Jukolan viestiä vietiin Sulkavalla. Venloissa ensiesiintymisen suoritti Malisen Sanna. Iltayöstä sitten viestiä kuunneltiinkin Pääkkösen Arin autossa, kun Eija lähti kiidättämään rippikoululaista Kuhmoon ja sunnuntain konfirmaatiotilaisuuteen.

Heinäkuun helteillä 11 seuran jäsentä suuntasi matkan kohti Sveitsiä, Rapperswilia, jossa MM-kisojen yhteydessä suunnistettiin myös kuuden kilpailun rastiviikko. Reissu oli Rasti-Hyryn 20-vuotisjuhlamatka. Paljon tapahtui odotettua ja odottamatontakin. Suunnistus oli mukavaa ja tosiaan erilaista kuin Kuhmon kankailla.

Pohjois-Suomen mestaruuksia ratkottiin Vuokatinvaaralla ja mestareiksi Peuroista suunnistivat Sanna Malinen D16 ja Janne Hyvönen H12.

Kuriirissa haikailtiin kuntosuunnistajien perään. Muualla maassa määrät olivat nousussa, mutta kuhmolaisia laji ei ole sytyttänyt entiseen malliin.

Oravapolulla oli monipuolista ohjelmaa koko kauden ajan Marjutin ja Eijan toimesta. Lapsia on mukana touhunnut 58 ja ohjaajiakin 27.

Syyskokouksessa pohdittiin talousasioita. Saunajärven Rastiviikon tuotot  eivät riitä seuran toimintaa kattamaan  ja uusia tulonhankkimiskeinoja on saatava. Rastityttönä palkitaan tuttuun tapaan Sanna Malinen ja Rastipoikana Teemu Kyllönen.

VUOSI 2004

Seura täytti 30 vuotta.

Rahaa seuralle tienattiin talkoilla, mm. inventaariossa K-Supermarketissa.

Peurat jatkoi Sinettiseurana. Nuorisotyö oli edelleen tutun laadukasta ja monipuolista.

Seuratyöntekijänä toimi kesäkauden Ville Hyvönen.

Oravapolulla mukana 43 lasta. Toimintaa pyörittivät viimevuotiseen malliin Eija J ja Marjut K. Kainuun alueen oravapolkukisa AOK järjestettiin Riihikankaalla Peurojen toimesta. Ratamestari oli Eija J.

Seuraottelu kilpailtiin Nurmeksessa Huuhdilla ja järjestävä seura oli ylivoimainen ykkönen.  Meikäläisiä oli tosi vähän mukana ja siksipä jäätiin kolmanneksi.

Jukolassa ja Venloissa Jämillä oli meiltä kaksi joukkuetta molemmissa viesteissä. Nuorten Jukola suunnistettiin Lieksassa ja KuPe oli sijalla 78.

Seuralle kauden huipputapahtuma oli SM-kisa, joka oli samalla seuran 30-vuotisjuhlakilpailu. Se järjestettiin Risteli-Jämäsvaaran alueella. Kilpailukeskuksena toimi sama kuin pari vuotta myöhemmin Rastiviikolla, Vieton pihapiiri, kiitos Jaana ja Pauli Malisen. Kilpailunjohtaja oli Raimo Heikkilä ja pääsihteerinä Jarmo Hyvönen. Ratamestarit olivat Mikko Kanniainen ja Anssi Karjalainen, valvojina Eero Juntunen ja Jukka Inkeri. Tulospalvelusta vastasi Tuomas Mikkola. Kisat sujuivat hienosti. SM-tason kisasuorituksia kertyi viikonlopun aikana yhteensä 1648. Talkootunteja tehtiin n. 7000 tuntia. Pientä ylimääräistä sydämentykytystä koettiin infossa vähän ennen karsintakisan käynnistymistä, kun lähtöpaikalta tuli tietoa osan kilpailunumeroiden puuttumisesta. Sinnehän ne vauhdikkaasti toimitettiin ja kisa pääsi alkamaan ajallaan. Pölökynveistäjä Hannu Kyllönen antoi kisakeskuksessa karhunveistonäytöksen moottorisahaa käyttäen. Karhut matkasivat sunnuntaina voittajien mukana eri puolille Suomea.

Kesän aikana Eija Tervo muutti Sotkamoon ja Kuriiria jäi toimittamaan  Marjut K.

Syyskokouksessa Rastityttönä palkittiin Elina Pöllänen ja Rastipoikana Rasmus Toivanen.

VUOSI 2005

Uutena hallituksen jäsenenä aloitti Antti Flöjt. Hänen tehtävänä oli hoitaa karttojen päivitysasioita.

Suunnistusliitto toteutti omaa, laajaa eettistä ohjelmaa, jonka tavoitteena oli kehittää lajia pitkäjänteisesti. Ohjelman nimi oli Reilua peliä rasteilla.

Seurassa alettiin valmistelemaan seuraavan vuoden Rastiviikon järjestelyitä. Viikko on historiassaan 40:s. Maastona ja kisakeskuksena toimii sama kuin SM-kisoissa eli Vepsä-Ahovaara ja Vieton pihapiiri. Toimistosihteerinä aloitti lokakuussa 2005 Sirpa Klemetti,  joka hoiteli samaa pestiä myös SM-kisoissa.

Oravapolulle mietittiin uutta nimeä ja sen mukaista uudistettua teemaa. Oravanpolulta siirryttiin Pikkupeurat-toimintaan. Siinä oli mukana 42 lasta ja siitä vastasivat Eija J ja Marjut K.

Rastiviikolla suunnistettiin Puolangan Paljakassa. Yhden osakilpailun jälkeen trombi pyörähti kisakeskuksessa jättäen jälkeensä telttaromua ja putkenkappaleita. Peurojen telttakin sai kyytiä. Onneksi kisa ei ollut siinä vaiheessa enää käynnissä.

Heinäkuulla oli kesän Peurarastien kohokohta, kun Urpo järjesti melontasuunnistuksen Talvisotamuseon rannasta alkaen. Ukkoskuuro jarrutti lähtökiihdytystä, mutta vesille päästiin. Rasteja oli Harakkasaaren eri puolilla sekä leirintäalueen ja Rauhioniemen rannoilla. Jossain vaiheessa kuului rannalta huutoa oravapolkuohjaajille, että mitä te siinä paikallanne pyöritte. Kanootti ei vissiin osannut totella melojiaan.

Seura päätti, että ei anota Sinettitunnukselle jatkoa tässä vaiheessa, koska katsottiin, että toiminta ei tällä hetkellä riitä kriteerien täyttämiseen. Peurat oli kymmenisen vuotta Sinettiseura.

Syyskokouksessa palkittiin Rastityttönä Miia Karppinen ja Rastipoikana Juho Pulkkinen.

VUOSI 2006, Rastiviikko-vuosi

Jarmo Hyvönen siirtyi KRV:n kilpailunjohtajaksi ja seuran puheenjohtajana toimi Antti Flöjt. Uutena hallituksen jäsenenä aloitti Esko Pulkkinen.

Seuran arkea pyöritettiin entiseen malliin Peurarasteineen ja oravapolkuineen, mutta pääpaino oli Rastiviikon valmisteluissa. Peurarasteille oli laadittu Piiraisen Urpon  toimesta turvallisuussuunnitelma.

Vuokatissa järjestettiin valtakunnallinen Leimaus-leiri ja siellä oli mukana kymmenhenkinen peuralauma. Kainuulaisilla oli jälleen reipas ja reilu yhteishenki.  Lajiharjoitusten lomassa ehdittiin puuhastella muutakin ja peuraporukka sijoittui mitaleille leirin sählyturnauksessa.

Rastiviikon yhteydessä seura järjesti Suunnistusliiton myöntäneen luvan mukaisesti MM-katsastuksen pitkällä matkalla sekä sprinttisuunnistuksessa. Sprintti oli samalla myös Huippuliigan osakilpailu ja MM-katsastus ja se televisioitiin. Tuo kisatapahtuma Kalevalakylässä toi mukavaa matkailumainosta koko kaupungille. Ratamestarina toimi Pasi Jokelainen.

Rastiviikon kilpailunjohtaja oli Jarmo Hyvönen ja kilpailunvalvoja (TA) Taisto Kemppainen, Vaalan Karhu. Ratamestareina toimivat Mikko Kanniainen, Anssi Karjalainen, Eija Juntunen ja Arto Huotari. Valvojia olivat Timo Partanen RasHy ja Pekka Kanste SoJy. Talkootunteja koko tapahtuman läpi vienti tuotti 15 000.

Mukana viikolla oli myös Kuopion Suunnistajien 77-vuotias Aarne Bäck, joka oli ollut mukana Rastiviikolla alusta saakka. Hän kehui järjestelyjä ja erityisesti napakoita nuoria naisia lähtötoimitsijoina. ”He olivat erittäin terävinä ja heissä olisi ainesta vaikka upseereiksi.” Hyvä Annastiina ja Lähtö 4:n porukka!

Kauden päätteeksi palkittiin Rastityttönä  Anne Pöllänen ja Rastipoikana Jere Piirainen.

VUOSI 2007

Hallituksen uusina jäseninä aloittivat Jouko Kinnunen ja Annastiina Vanhala.

Oravapolkutoiminnasta vastasivat  Annastiina Vanhala ja Marjut Kyllönen.  Toiminnassa oli mukana 38 lasta. Kainuun suunnistaville lapsille ja nuorille järjestettiin ensimmäistä kertaa viiden osakilpailun Rasti Cup.

Paikallisiin tapahtumiin osallistuttiin talkoomeiningillä mm.  seuraavasti:

kesäurheilukoulussa suunnistusharjoituksia, Kontion koulun vanhempainyhdistyksen pihatapahtumassa samoin, Kuhmo-Skin ja kaupungin Kympillä kuntoon –projektissa suunnistusharjoituksia ja Liikunnasta lisäpontta –projektissa suunnistusillat

Jukola 2007 –projekti oli käynnistynyt Pyykösen Markun toimesta jo edellisenä syksynä. Oli vaellettu, patikoitu, juostu yhteislenkkejä ja tehty taitoharjoituksia. Tavoitteena oli kolmen miesjoukkueen kokoaminen Jukola-mittelöön.  Markku haastoi jopa porukoita jatkamaan kuntoilua maratonille valmistautumisessa. Jukola suunnistettiin Lapuan Simpsiönvuorella.

Rastiviikko suunnistettiin Sotkamossa Huhtikankaalla. Keskus oli Tipaskodin  viereisellä pellolla. Heti rastiviikon jälkeen osa porukasta (11 kilpailijaa ja kaksi kuntoilijaa) suuntasi matkan kohti Kuusamoa, jossa järjestettiin veteraanien MM-kisat, WMOC. Majoituttiin seuraporukalla ja mukavaa oli. Kanniaisen Mikko sijoittui finaalissa parhaiten ja oli 10. sarjassa H50. MM-mitali taisi karata aivan viimeisillä rasteilla.

Am-kisoista Peurat järjesti sprintin Kalevalakylässä (ratamestari Jarmo Hyvönen) ja partion Ristelissä (ratamestari Anssi Karjalainen). Samassa Risteli-Jämäsvaaran maastossa, lumisissa olosuhteissa Miettula keskuspaikkana järjestettiin syksyllä lokakuun alussa Luulot pois –suunnistus.  Osanottajia oli 20 ja ratamestarina toimi Eero Juntunen.

Syyskokouksessa palkittuja: Rastityttö Saini Kyllönen ja Rastipoika Juho Pulkkinen..

Kainuun Liikunta palkitsi kauden päätteeksi Eija Juntusen vuoden 2007 kainuulaisena talkoolaisena.

 VUOSI 2008

Antti Flöjtin valtakauden  jälkeen puheenjohtajana aloitti taas tauon jälkeen Jarmo Hyvönen. Jarmo täytti maaliskuussa 50 vuotta. Kuriirin toimittajana aloitti Eija J.

Seuralle suunniteltiin uutta, nykyaikaisempaa suunnistuspukumallia.

Talvikaudella pyörivät salivuorot sekä yhteislenkit.

Perinteisillä vappurasteilla oli mukana 83 kuntoilijaa.

Kisavuoden aluemestaruuskisoista Peurat järjesti latusuunnistuksen maaliskuussa Multikankaalla, ratamestarina Mikko Kanniainen,  ja keskimatkan kisan elokuun lopussa.

Oravapolkutoiminnasta vastasivat Annastiina Vanhala ja Marjut Kyllönen. Toiminnassa oli mukana 28 lasta.

Leimaus-leirillä Ikaalisissa oli Peuroista mukana viisi lasta ja ohjaaja.

Tampereella Jukolassa oli mukana meiltä kaksi joukkuetta molemmissa sarjoissa.

Kilpailuihin ilmoittautumisia alettiin hoitaa Verkkovihkon kautta

Suunnistusliiton toimesta oli kilpailupuolelle uutuutena tulossa Nuoret avoin -sarja. Samoin kansallisissa kisoissa alettiin järjestää pienille suunnistajille Rastirallia. Ne otettiin käyttöön Kainuussa mm. Rastiviikoilla.

Rastiviikko järjestettiin  KaSun ja RasHyn yhteistyönä Ukkohallassa. Juho Pulkkinen oli hienosti sarjassaan H12TR toinen.

Seuran pj Jarmo oli Tsekin Olomoucissa MM-kisoissa mukana porukassa, joka markkinoi ja esitteli vuodeksi 2013 Kainuuseen, Sotkamoon myönnettyjä MM-kisoja.

Syyskokouksessa palkittiin mm. Rastityttö Suvi Kinnunen ja Rastipoika Elmeri Karjalainen. Peurojen varasto 88 koki kasvojen kohotuksen talkoolaisten siistiessä sen priimakuntoon.

Kainuun Rastiviikko ry perustettiin. Kokous oli 25.9. Puheenjohtajaksi valittiin Peurojen Jarmo Hyvönen ja varapuheenjohtajaksi entinen kuhmolainen Pentti Malinen KaSusta. Yhdistyksen  tarkoituksena on Rastiviikon  kehittäminen ja laadun turvaaminen kilpailun kiristyessä.

Rastiviikon TA:na (teknisenä asiantuntijana) oli useamman vuoden ajan toiminut Taisto Kemppainen Vaalasta. Nyt pestiä jatkoi Risto Vairinen Kontiolahdelta.

VUOSI 2009

Kuhmon Peurat siirtyi veteraanisarjaan. Seura täytti 35 vuotta. Täytekakkukahvit tarjottiin Peurarasteilla Syväjärvellä kesäkuun alussa.

Nuori Suomi ry myönsi Kuhmon Peuroille lasten ja nuorten urheilua edistävän seuratoiminnan kehittämistukea. Tuen suuruus oli 1500 euroa.

Pitkään Shellillä palvellut seuran toimintojen ilmoitustaulu siirrettiin varastomme Kainuuntie 88:n yhteyteen.

Puheenjohtajana jatkoi Jarmo Hyvönen ja hallituksen uudet jäsenet olivat Riikka Kähkönen ja Pentti Härkönen.

Peurojen, Kuhmo-Skin ja Kivattarien yhteinen seuratyöntekijä Mirva Kytömäki aloitti toimintansa Kuhmossa. Valtakunnallinen LIKE-hanke mahdollisti asian ja hanke kesti 2,5 vuotta.

Pikkupeuratoiminnassa oli mukana 44 lasta ja toiminnasta vastasivat Riikka Kähkönen ja Marjut Kyllönen.

Kainuun alueella podettiin nuorisosuunnistuksessa verenvähyyttä. Peurojen järjestämään oravapolkukisaan ilmoittautui määräaikaan mennessä vain kaksi pikkupeuraa ja yksi sotkamolainen. Onneksi paikan päälle ilmestyi muitakin junioreita. Syksymmällä Sotkamon nuorisoviestikisaan ilmoittautui vain Peurojen joukkue, joten kisa jäi pitämättä.

Kuhmon koululaisille järjestettiin suunnistuskilpailut Kontion koululla ja osanottajia kisassa ja harjoituksissa oli 80.

Kainuun Rastiviikko suunnistettiin Suomussalmella Kelkkakankaan maastossa. Mikko Kanniainen ja Eija Juntunen Peuroista toimivat ratavalvojina.

Vuoden 2011 Rastiviikkoa ideoitiin Maikissa. Siitä saatiin mukava avaus tulevaan suurtapahtumaan.

Flöjtin Aila toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja muutti Sotkamoon.

Seuran väki onnitteli viiskymppistä Piiraisen Urpoa.

Syyskokouksessa Rastitytöksi valittiin Saini Kyllönen ja Rastipojaksi Juho Pulkkinen.

VUOSI 2010

Vuosi oli suunnistuksen 75-vuotisjuhlavuosi. Sen kunniaksi Suunnistusliitto organisoi toukokuussa useilla paikkakunnilla kouluille Rastiseikkailu-viikon. Peurat oli toteuttamassa tapahtumaa Kuhmossa Kontion koululla ja Hankarannalla uudistetun sprinttikartan  alueella. Ykkös-kakkoset sekä Seilosen ja Hietaperän oppilaat osallistuivat puuhapäivään. Osanottajia yhteensä n. 230.

Salivuorot pyörivät tuttuun tapaan talven ajan Kontiolla, tunti pienemmille ja tunti isommille. Harjoituksia kertyi yhteensä 27.

Majoitusta kyseltiin jo seuraavan vuoden Rastiviikolle.

Seuraottelun järjestelyvuorossa oli KuPe, mutta kisapa pidettiinkin Sotkamossa Huhtikankaalla. Ratamestarina toimi Pekka Kanste. Flöjtin Aila toimi omien sanojensa mukaan ”vielä kerran”  kilpailunjohtajana. Pyykösen Markun tulospalvelussa hyvin tehty valmistelutyö vesittyi tietokoneen sekoiluun ja mm. kilpailijoiden omiin emit-korttien vaihtoihin . Tulokset kuitenkin saatiin ja mikä parasta, Peurat oli ykkönen. Hyvä Markku!

Kuopiossa Leimaus-leirillä oli 7 pikkupeuraa ja ohjaaja.

Helteisellä Rastiviikolla Puolangan Paljakassa sarjansa voittivat Mikko Kanniainen H55A ja Kauko Kilpeläinen H65AL. Rastiviikon pääsihteerinä aloitti samana vuonna Jukka Liuha.

Norjassa Trondheimin MM-kisoissa oli Kainuusta mukana iskujoukko tutustumassa tapahtumaan ja järjestelyihin. Peuroja edustivat Riikka Kähkönen ja Hyvösen Jarmo sekä Janne.

Suunnistusliiton juhlagaalassa syksyllä palkittiin Jarmo osallisuudesta tulevaan vuoden 2013 MM-projektiin.

Syyskokouksessa palkittiin Rastityttönä Saini Kyllönen ja Rastipoikana Elmeri Karjalainen.

VUOSI 2011, Rastiviikko-vuosi

Seuran hallituksessa aloitti Esa Karppinen.

Seuraottelussa Lieksassa Änäkäisen maastossa käytiin nappaamassa voitto kottiin!

Rastiviikko kisailtiin Sylväjän kylällä, Sintiön pellolla. Radat suuntautuivat pääosin Lautas- ja  Havukkavaaraan. Radat laativat Anssi Karjalainen, Arto Huotari ja lasten radat teki Eija Juntunen. Perusrastiviikon lisäksi ohessa oli Euromeeting-kisa, johon oli kutsuttu Euroopan suunnistusmaiden B-maajoukkueiden suunnistajat. Maastokisana oli keskimatka ja ratamestarina toimi kartantekijämme Rauno Asikainen Joensuusta. Kilpailu suoritettiin yhteislähtökisana, josta oltiin montaa mieltä. Osa kilpailijoista olisi mieluummin startannut perinteisellä väliaikalähdöllä. Lähtösysteemiä emme me järjestäjät suunnitelleet itse, vaan ohjeet tulivat ylemmältä taholta.

Uutta oli myös se, että pääsarjojen Rastiviikko alkoi vasta maanantaina ja sprinttisuunnistuksella, joka järjestettiin Kuhmon keskustassa. Lähtö ja maali olivat torilla. Ratamestari oli Jarmo Puttonen Jyväskylästä. Tuhatpäinen yleisö seurasi tapahtumaa katujen varsilla ja puistoissa. Ruotsalaiset napsivat palkintopallisijoja. Kisan jälkeen saivat kuntoilijat testata omaa rastinäppäryyttään samoilla rasteilla. Yksi kilpailija teloi itsensä Tervansoutajapatsaan lähellä väkijoukon läpi rynnätessään. Hän ei tiennyt edessä olevaa matalaa aitaa, vaan törmäsi siihen. Onneksi terveyskeskus oli lähellä.

Riikka Kähkönen toimi tapahtumasihteerinä ja näin saatiin hieno panostus Kuhmon kaupungilta tapahtumalle. Kevään aikana ilmeni terveyshuolia sekä Riikalla että kilpailunjohtaja Jarmolla. Onneksi rinnalla oli jo talven ajan toiminut henkilöitä, jotka auttoivat tiukan paikan tullen. Kilpailunjohtajaksi siirtyi pääsihteeri Liuhan Jukka.

Tapahtuman suojelija oli itse joulupukki, tonttukaupungissa kun oltiin,  ja muistopalkinnoksi annettiin kaikille tonttulakki. Se herätti ansaittua hilpeyttä suunnistajissa.

Nuorten Jukolan järjestelyvuoro oli Kajaanissa, KaSulla. Peurojen porukka oli sijalla 86/ 150.

Lokakuun lopussa järjestetyssä KRV-karonkassa päätettiin palkita yksi talkoolainen: Bajamajoista huolehti esimerkillisesti  Annikki Malinen saaden kiitosta myös tapahtuman osallistujilta.

Seuran puheenjohtajana jatkoi kesästä 2011 eteenpäin Eija J.

Syyskokouksessa palkittiin mm. Rastityttö Saini K ja Rastipoika Jukka-Pekka Juntunen.

Viimeinen seuran Kuriiri-lehti ilmestyi. Se ehti jakaa tietoa ja juttuja seuraväelle vuodesta 1984 alkaen. Nyt kuitenkin todettiin, että yhteistyökumppaneilta saatu rahallinen tuki menee lähes yksinomaan Kuriirin painatukseen ja tuki haluttiin käyttää muuhun toimintaan. Lehteä toimitti alkuvaiheessa omien sanojensa mukaan leikkaa-liimaa –systeemillä Härkösen Leena. Myöhemmin toimittajia ovat olleet ainakin Raimo H, Jarmo H, Eija T, Marjut K ja Eija J.

Seuran perustajajäsen Mauno Piipponen menehtyi tammikuussa. Peurat muisti omaisia adressilla.

VUOSI 2012

Suunnistusliitto poisti käytöstä Verkkovihkon ja otti käyttöön IRMA-järjestelmän kisoihin ilmoittautumisia varten. Opettelua, opettelua, kankeutta ja hermojen kiristelyä oli alkuvaihe.

Huhtikuussa saatiin ajankohtaista opastusta ocad-ohjelman käytöstä, kun Pasi Jokelainen koulutti 12 seuran jäsentä.

Kausi käynnistettiin tutusti vappurasteilla. Osallistujia oli 83.

Keväällä 2012 aloitti toimintansa Kainuun nuorten aluevalmennusryhmä. Peuroista kauden aikana toimintaan osallistuivat Jukka-Pekka Juntunen, Elmeri Karjalainen ja Saini Kyllönen.

Valio Jukolassa Vantaalla kilpailtiin kahdella venla- ja kahdella jussijoukkueella.

Pikkupeurojen toiminta pyöri kesän aikana Riikka Kähkösen ja Marjut Kyllösen toimesta. Lapsia oli mukana toiminnassa 43.

Kesäkuussa järjestettiin Sotkamossa Leimaus-leiri. Keskuspaikkana oli Vuokatin Urheiluopisto. Harjoitusten maastovalvojana toimi Eija J.Harjoitusmaastoja oli tällä kertaa hieman rajallisesti käytössä, koska maastossaliikkumiskielto koski Vuokatinvaaran alueita. Syynä olivat tietenkin seuraavan kesän MM-rastit.Peuroista oli mukana neljä lasta ja kaksi ohjaajaa.

Samoin kesäkuun alussa Peurat järjesti KRV2011- maastossa Kainuun maakunta- ja nuorisoviestin. Ratamestarina toimi Anssi Karjalainen.

Peurat kävi Nurmeksessa nappaamassa seuraottelun voiton.

Syyskokouksessa palkittiin Rastityttönä Vanni Triipponen ja Rastipoikana Seeti Kyllönen.

VUOSI 2013, Suurkisavuosi kainuulaisessa suunnistuksessa, MM-kilpailut Sotkamossa

MM-kisojen  ohessa järjestetyn Rastiviikon järjestelyihin osallistuivat kaikki KRV ry:n (Rastiviikkoa järjestävät) seurat sekä Rasti-Hyry ja Kajaanin Kuohu.

Ennen h-hetkeä Peurojen tehtävänä oli karttojen pussitus. Urakka Tenetin koululla olikin aikamoinen, koska karttamäärä oli yli 40 000.

Kisapäivinä hoidimme ansiokkaasti lähetykset kaikkina neljänä päivänä. Sääkin suosi tiistain sadekuuroista huolimatta. Ensimmäisen rastiviikkopäivän ongelmaksi muodostui parkkeeraus kisakeskuksessa, koska keltaliiviohjaajia oli liian vähän. Tästä seurasi, että suunnistajia kipitti lähtöpaikoillemme, kuka ajoissa ja kuka myöhässä. Kisassa oli paljon venäläislapsia, joille omat seuraohjaajat olivat kiinnitelleet numeroita rintaan vähän summanmutikassa.

No, lähtötoimitsijamme olivat tarkkoina ja niin saatiin kaikki maastoon oikealla numerolla ja oikealla lähtöhetkellä.

Muutakin toki seurassa kesän aikana touhuttiin. Peurarastit pyörivät entiseen malliin. Leimaus-leirillä  Vierumäellä oli Peuroista kolmemiehinen poikaporukka ja ohjaaja. Sinne kuljettiin yhteistyössä kainuulaisseurojen kanssa. Mukavaa yhteistyötä!

Peurat oli ensimmäistä kertaa mukana farmisopimuksessa, jonka ansiosta Kainuun nuoret saivat muodostettua viestijoukkueita isompiin kisoihin.

Aluemestaruuskisoista saimme järjestettäväksemme partiokisan, joka suunnistettiin Lautasvaaran maastossa. Ratamestareina toimivat Ari Pääkkönen ja Urpo Piirainen.

Seuraottelunkin järjestelyvuoro oli Peuroilla. Se järjestettiin Riiennivalla ja ratamestareina toimivat Arto H ja Eija J. Voitto kuhmolaisille!

Rastiviikkomme jälkeen suunnisti pieni seuraporukka Ruotsissa, Bodenissa O-ringen rastiviikolla. Hieno elämys sekin.

SM-kisoissa tuli farminuorten viestijoukkueelle hieno 8. sija. Peuroista joukkueessa suunnisti Jukkis Juntunen.

Peurarastit ja pikkupeurojen harjoitukset järjestettiin yhteensä 23 kertaa, suorituksia 755.

Kauden päätteeksi palkittiin menestyneitä urheilijoita. Kauko Kilpeläinen voitti Kainuun aluepistemestaruuden ja seuran Rastitytöksi valittiin Vanni Triipponen ja Rastipojaksi Hannu Malinen.

VUOSI 2014

Vuosi käynnistyi tutusti salivuoroilla, joissa jumpattiin ja sählättiin. Kesäkausi aloitettiin vappurasteilla 80 osallistujan voimin.

Kesäkauden alettua Pikkupeurojen toimintaa pyöritettiin Peurarastien yhteydessä. Seura järjesti myös taitoharjoituksia muutamia kertoja touko-kesäkuulla ja osallistujia niihin oli keskimäärin 13 joka kerralla.

Kesäkuun alussa Rovaniemellä järjestetylle Leimaus-leirille osallistui Kuhmosta neljä suunnistajaa ja yksi ohjaaja. Majoitus oli mielenkiintoinen: Siellä nukuttiin teltoissa, jotka pystytettiin pallohallin sisälle. Eipä sadekaan haitannut.

 MM-suunnistusten talousasiat alkoivat selvitä ja talkoolaisseurojen tuottoa pienennettiin velkarahojen keräämiseksi. Suunnistusliitolta anottiin kisojen jälkeen tappiotakuuta ja järjestäjä sai rahoitusta, mutta ei anottua määrää, jolla olisi saatu velat kuitattua. Siksi mentiin talkoolaisten pussille. Peurat oli talkootuntien määrän suhteessa suurin menettäjä.

Seuraottelu Lieksan Nurmijärvellä: Nurmes ykkönen ja Peurat kakkonen vaivaisen kahden pisteen tappiolla.

Peurat järjesti 40-vuotisjuhlakisat Pahavaara-Latvavaaran maastoissa. Ratamestareina toimivat Anssi Karjalainen, Mikko Kanniainen, Jorma Komulainen ja Leena Heikkinen. Samassa yhteydessä oli Kainuun alueen pitkän matkan aluemestaruuskilpailu.

Vieraana tapahtumassa oli mm. seuran perustajajäsen Urpo Mikkonen Kuopiosta. Hän on aikanaan suunnitellut seuran logon, jota käytämme edelleen seuran asusteissa.

Kainuun Rastiviikkoa ei tänä vuonna järjestetty, koska kesällä 2013 oli Suomessa vain yksi rastiviikko. Siksipä Fin5 kutsui suunnistajat Kuusamoon heinäkuussa -14. Peuratkin oli mukana isolla porukalla.

Syyskokouksessa Peurojen 40. toimintavuosi päätettiin Ruokala Maikissa ja siellä palkittiin mm. Rastityttö Jenny Kinnunen ja Rastipoika Hannu Malinen.

Kausi päättyi—tai uusi alkoi Partasen Karoliinan ideoimilla tapaninpäivän kuvarasteilla. Kiitos hyvän yhteistyön paikallislehti Kuhmolaisen kanssa saimme jälleen vappurastien tapaan kokonaisen sivun lehdestä käyttöömme. Kuvien kohteita kierteli 33 kuntoilijaa.

VUOSI 2015

Vappurastit järjestettiin jo 26. kerran. Osallistujia oli 88.

Toukokuussa järjestettiin suunnistuskoulutusta sekä lapsille että aikuisille.

26 seuran jäsentä oli mukana Nurmeksessa seuraottelussa. Voitto napattiin ylivoimaisesti.

Rastiviikko järjestettiin Suomussalmella. Sinne Peurat kulkivat tutusti A. Kyllösen bussilla. Kauko Kilpeläinen voitti viikon kisan sarjassa H70AL. Kisaviikon tuomarineuvostossa oli jäsenenä Eija J.

Seuran suunnistaja Saini K (D15) sai kutsun Suunnistusliiton VOL-leirille Vuokattiin.

Elokuussa Piiraisen Urpo järjesti melontasuunnistuksen Jonkerin Kieverrysjärvellä. Mukana lipui Peurojen ja Kuhmon melojien edustajia yhteensä 30 ja kaikilla oli mukavaa.

Peurojen tämänkesäinen nuoriso-cup -osakilpailu  pidettiin Kanninvaarassa ja ratamestari oli Marjut Kyllönen.

Kauden päätteeksi suunnistettiin Kainuun yömestaruuksista Hietaperän koulun maastossa. Ratamestari oli Eija J. Kisan jälkeen mainio hiekkaranta houkutteli monet suunnistajat yöuinnille.

Vuoden Rastityttö oli Saini Kyllönen ja Rastipoika Hannu Malinen. Samassa yhteydessä palkittiin myös Reino Mononen vuoden kiintorastitalkoolaisena. Reinon ansiosta ja Huotarin Arton avustuksella saatiin Pahavaara- Latvavaaran maastoon mainiot, vaativat kiintorastit, jotka houkuttelivat suunnistajia muualtakin Kainuusta kehittämään suunnistustaitojaan.

VUOSI 2016

Marjutin suunnittelemille vappurasteille osallistui 128 kuntoilijaa.

Mammankaivolla aloitettiin kauden Peurarastit ja mukana harjoittelivat myös suunnistuskoululaiset.

Seuraottelussa oli Kuhmon järjestelyvuoro ja kisat pidettiin Lentuan koululla. Radat laativat Ari Pääkkönen ja Eija J. Peurat voitti seurojen välisen pistekisan ylivoimaisesti.

Puolangalla Luhtakankaan rastiviikolla markkinoitiin kovasti jo kesän -17 omaa rastiviikkoamme. Sarjavoittoihin viikolla suunnistivat Mikko Kanniainen H60AL ja Kauko Kilpeläinen H70AL.

Elokuussa seura järjesti Latvavaara- Pahavaaran maastossa Kainuun maakunta- ja nuorisoviestit. Ratamestareina toimivat Urpo Piirainen ja Leena Heikkinen.

Flöjtin Aila, seuran perustajajäsen ja monen puuhan toimija, vietti 70-vuotispäiväänsä syyskuussa Sotkamossa. Ennen juhlia hän järjesti Vuokatinvaaralla retrosuunnistuksen. Ratana oli vuoden 1974 Kainuun piirin suunnistuksen ylipitkän matkan piirinmestaruuskilpailujen naisten sarjan rata. Kartta oli kopio sen ajan kartasta.

Marraskuussa aloitti Rastiviikon kisasihteerinä Komulaisen Virpi, Peurojen aktiivisuunnistaja vuosien varrelta. Ulkomaiden työkomennusten jälkeen hän päätti viivähtää synnyinkaupungissaan jonkin aikaa ja kielitaitoisena, lajia hyvin tuntevana ja kansainvälisten tapahtumien tuntijana Virpi olikin suuri apu tapahtumajärjestelyjen kannalta.

Rastitytön palkinnon syyskokouksessa nappasi Saini Kyllönen ja Rastipoikana palkittiin myös edellisvuoden tapaan Hannu Malinen.

VUOSI 2017, Rastiviikkovuosi

Rastiviikon läheisyys näkyy lehtikirjoittelussa. Kuhmolainen otsikoi  tapahtumaan tarvittavan 300 talkoolaista. Se on paljon se, mutta kuhmolaiset ovat tottuneita järjestelijöitä erilaisissa tapahtumissa. Suunnistajia 50-vuotisjuhlaviikolle odotettiin 3000.

Unelmien liikuntapäivän rastitapahtumaa toukokuussa touhusi Karoliina Partanen.

Seuraottelu järjestettiin Lieksassa ja Peurat sijoittui kakkoseksi yhdessä lieksalaisten kanssa.

Kainuun Liitto myönsi seuralle Suomi 100 –avustusta, joka tuli käyttää KRV:llä seikkailurastien (rastiralli) yhteydessä. Päivi Kinnunen hoiti lastensa kanssa kisapäivinä tämän puuhapaikan mallikkaasti. Tehtävät pikkusiimarin varrella olivat monipuolisesti Suomi-aiheisia.

Rastiviikko työllisti, tottakai, seura-aktiiveja runsaasti. Ratamestarit Anssi K, Arto H ja Leena H ahkeroivat maastossa ja karttojen äärellä satoja tunteja. Apulaiset tekivät maastoon rastipukkeja ja valvojat Pekka Hiltunen ja Mika-Markku Grönholm Nurmeksesta kiersivät rastinpaikat vielä kerran tarkistaen.

Toukokuun 16. päivänä oli järjestäjillä kilpailukeskuskatselmus ja uskomatonta mutta totta, käveltiin hankia pitkin Mieronvaaran pelloilla. Onneksi itse tapahtuma oli poikkeuksellisesti, Viron MM-kisojen päällekkäisyyden vuoksi, heinäkuun viimeisellä viikolla, joten toukokuinen talvi ei vielä haitannut kisajärjestelyjä. Rastiviikon ajankohdan vuoksi myös Kuhmon Kamarimusiikki toteutettiin uudella aikataululla.

Karttoja pussitettiin kymmeniä tunteja ja kilpailukeskuspäällikkö Pentti Immonen suunnitteli telttojen sijoittamista peltoalueille yhdessä kilpailunjohtaja Urpo Piiraisen kanssa. Muutkin vastuuhenkilöt tekivät pitkiä päiviä.

Kun h-hetki koitti, kaikki oli valmiina. Ensimmäisen kisapäivän vesisade vei parhaan terän tunnelmasta, mutta onneksi loppuviikko oli poutainen --- ihan niin kuin Kainuun Rastiviikko yleensä on ollut, helteinen loma- ja suunnistusviikko. Perjantaina, välipäivänä, oli kaupungin keskustassa tapahtumatoripäivä sekä Kuhmo-talolla kaikille avoin Rastiviikkojuhla. Siellä kehuttiin ja kiiteltiin vuosien varrella rastiviikon eteen uurastaneita henkilöitä. Heille annettiin muistoksi uunituore Rastiviikon historiikkikirja, jonka toimittaja on Aila F. Hienoa oli myös, että ensimmäisellä rastiviikolla vuonna 1966 pääsarjat voittaneet Veijo Tahvanainen ja Raila Kerkelä olivat tapahtumassa mukana. Veijo suunnisti ja Raila toimi suojelijana.

Väriä ja historiaa kisatapahtumaan toi 15 hongkongilaista suunnistajaa, jotka olivat ensimmäistä kertaa Suomessa suunnistamassa. Sitkeitä rastienkiertäjiä he olivat. Yksi herra, Mr Wong, viihtyi ensimmäisenä kisapäiväna melkein viisi tuntia reitillään. Mikkolan Tuomas soitti maalilla ämyrit täysillä Paula Koivuniemeä, Frederikiä jne, jotta olisi musiikilla saanut viimeisen suunnistajan maalia kohti. Sieltähän suunnistaja saapuikin maaliin sadekuuron saattelemana  hymyssä suin ja täyttä vauhtia kirmaten. Hänet palkittiin myöhemmin sisupuukolla.

Rastiviikkoja kiertänyt stetson, johon pääsarjojen voittajat ovat vuosien varrella saaneet kirjoittaa nimensä, sai nyt viimeiset kirjaukset. Lierit olivat täynnä ja hattu päätyi Kainuun museolle. Kainuun Rastiviikon muu historiaan liittyvä materiaali on sijoitettu säilytettäväksi Kajaanin kaupungin arkistoon. Kokoelmaan kuuluvat mm. käsiohjelmat ja paperikopiona tulokset niiltä vuosilta, kun niitä ei ole saatavina netissä.

Rastiviikon talkoolaisten kiitostilaisuus järjestettiin elokuun lopulla Koiviston Pertin luvalla ja avustuksella hänen kotirannassaan. Nyt oli ilo jakaa Rastiviikko-historiikkeja heille, jotka ovat kerrasta toiseen talkoilleet tapahtuman hyväksi ja ovat olleet valmiita ottamaan myös vastuutehtäviä hoitaakseen.

Kesän aikana Urheilukeskuksen ja Unskin uran maastoon on tehty uudentyyppinen kiintorastisto, MOBO-rastit. Rasteja on mahdollista kiertää puhelimeen ladattavan ohjelman avulla puhelimessa näkyvällä kartalla.

Meillä kartasta ja rasteista oli tarjolla myös paperiversio.

Kainuun nuoriso-cup –kisan maastona oli meillä Hietaperä ja ratamestari Eija J.

Kauden päätteeksi palkittiin Rastityttönä Vanni Triipponen ja Rastipoikana Hannu Malinen.

Vuosi 2018

Kainuun Liikunnan liikuntagaalassa palkittiin Aila Flöjt elämänurapalkinnolla. Erittäin oikeaan osunut palkitseminen!

Maaliskuussa oltiin talkoilemassa Kuhmo-Skin järjestämissä Hopeasompa-kisoissa.

Vappurastit keräsi mukavasti 167 osallistujaa. Pikkupeuratoiminnassa oli mukana 23 lasta. Ohjaajina toimivat Leena Heikkinen ja Senja Huotari.

Unelmien liikuntapäivän rastihässäkkään Kalevalankankaalla osallistui liki 50 ulkoilijaa.

Peurojen joukkoon liittyi vuoden alusta kaksi nuorta suunnistajaa, Nea Pääkkönen Rovaniemeltä ja Eemeli Kokkonen Kajaanista. Tavoitteena oli näin voimia yhdistämällä saada kainuulaisnuorista joukkueita suurempiin viesteihin. Ensimmäistä kertaa järjestetty SM-sprinttiviestikisa sujui kainuulaisittain hienosti. Ykkösjoukkue, jossa oli mukana myös Peurojen Hannu Malinen, suunnisti seitsemänneksi.

Nean mukana Peuroihin liittyi myös isä, kuhmolaissyntyinen Mikko Pääkkönen, joka muisti olleensa Juntusen Eeron tulospalvelussa touhuamassa jo vuonna 1997 Romuvaarassa. Vastuualueena oli ollut tulostus, kopiointi ja tulosten  pikakuskaus majoituspaikkoihin.

Nuoriso-cup -osakilpailu järjestettiin uusitulla Multikankaan kartalla.

Peurojen tehtävänä oli järjestää myös Kainuun alueen partiokilpailu, mutta se peruttiin osanottajien vähyyden vuoksi. Historiaa tämäkin!

Marraskuussa Kuhmon Maanpuolustuksen ja Urheilun Tuki myönsi Peuroille stipendin. Syyskokouksessa palkittiin Rastityttö-stipendillä Nea Pääkkönen. Rastipoika oli Eemeli Kokkonen.

Seuran perustajajäsen Teuvo Moilanen menehtyi. Peurat muisti omaisia adressilla.

VUOSI 2019

Seuran puheenjohtajana aloitti Mika Kähkönen, joka oli tullut perheineen mukaan seuran toimintaan muutama vuosi aiemmin seuran suunnistuskurssin kautta.

Alkukesä oli aikamoista säpinää. Leena Heikkinen ja Hannu Määttä pyörittivät lasten suunnistuskoulua ja Peurarastien lisäksi oli meillä järjestelyvuoro

am-sprintille ja am-partiokisalle. Sprinttikartta oli rastiviikolle -17 laadittu. Nyt vähän laajennettiin aluetta Kuhmon keskustassa kirjastolle päin. Ratamestari oli Mikko Pääkkönen. Yksi rasteista sijaitsi Jehovan todistajien valtakunnan salin sisäpihalla, mutta ongelmia ei tullut, vaikka kyseisellä seurakunnalla oli tilaisuus samanaikaisesti sisätiloissa. Suunnistajille vilkuteltiin iloisesti ikkunoista. Iltapäivällä autot suunnattiin Hietaperään, jossa järjestettiin partiokisa. Ratamestari oli Eija J.

Parin viikon päästä olikin seuraottelun vuoro ja sen järjestimme Rastinkylällä. Ratamestari oli Urpo P ja taisipa suurin osa rasteista sijaita hänen omilla maillaan. Nurmes oli ylivoimainen ykkönen.

Käytiin Kangasalla Jukolassa, suunnistettiin Sotkamossa Tipasojan kankailla trombin kaatamia puita kierrellen rastiviikko. Vierailimme pikkuporukalla myös Nilsiässä Tahkolla osallistuen FIN5-suunnistusviikon keskimatkan kilpailuun. Samalla saatiin tuntumaa siitä, millaisissa maastoissa Kuopion Suunnistajat järjestävät MM-kilpailut 2025.  Elokuussa vielä järjestettiin nuoriso-cup –osakilpailu Multikankaalla. Siinä toimi ratamestarina Marjut K.

Syyskokouksessa palkittiin edellisvuotiseen tapaan Rastityttönä Nea Pääkkönen ja Rastipoikana Eemeli Kokkonen.

Seuran perustajajäsen Jouko Mäkelä menehtyi. Peurat muisti omaisia adressilla.

VUOSI 2020

Tammikuun lopulla alkoi Aasiasta kuulua kummia. Kerrottiin virustaudista, joka oli aiheuttanut jo kuolonuhreja. Siinä vaiheessa varmaan Suomessa ajateltiin, että sehän on siellä kaukana.

Eipä aikaakaan, kun Italia ja hetken päästä Espanja olivat uutisten kärkimaita. Korona-virus oli levinnyt Eurooppaan ja oli leviämässä myös pohjoiseen ja Suomeenkin.

Suomessa alettiin varautua pandemiaan. Kouluissa siirryttiin etäopetukseen, ravintoloita suljettiin, tapahtumia peruttiin tai ainakin siirrettiin tuonnemmaksi jne.

Suunnistuspuolella tilanne kevään korvalla on nyt se, että kisatapahtumat ovat aluksi katkolla toukokuun loppuun saakka. Kesäkuun alun Leimaus-leiri Vuokatissa siirrettiin vuodella eteenpäin. Samoin kävi Napapiiri-Jukolan. Tanskan MM-kisat (sprintti) peruttiin kokonaan. Rastiviikkojen (KRV,Suomussalmi ja Fin5, Kuusamo) siirtopäätös vuodella eteenpäin kuultiin vapun tienoilla. Kuhmon seuraava Rastiviikko on vuonna 2023.

Seurat eivät Suomessa jää toimettomiksi, vaan eri puolilla suunnitellaan kuntorasteja omatoimiperiaatteella. Niin Kuhmossakin. Jatkoa suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan ja terveyttä vaalien.

                                                                                       Ollilantiellä

koronakevään äitienpäivänä

Eija Juntunen

(vuosien 2000-2020 asioiden keräilijä)